Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Sadun siivin Voipaalassa – Keraamiset, maalatut ja tekstiililinnut parveilevat läpi näyttelyn – Emilistä valmistuvien nuorten päättötöinä on korkeatasoisia teoskokonaisuuksia

– Satujen linnut ovat näkyvässä roolissa tämän vuoden näyttelyssä. Keraamiset, maalatut ja tekstiililinnut parveilevat läpi näyttelyn. Kymmenien eri-ikäisten oppilaiden pahvilinnut ovat saaneet kodikseen seinään maalatun puun, kuvataiteen tuntiopettaja Petra Heikkilä-Perkiö kertoo. Näyttävän teoskokonaisuuden muodostaa eri tekniikoin toteutetut Tuhkimon kengät. Tuhkimon kenkiä on toteutettu keramiikasta, kierrätysmateriaaleista ja kipsistä. ”Satujen linnut ovat näkyvässä roolissa tämän vuoden näyttelyssä.” Sadusta ja fantasiasta ammentavat myös kuvataidekoululaisten piirustus- ja maalaustyöpajalaisten tummasävyiset kauhuaiheiset maalaukset. Käsityökoululaisten leluautoissa, karttatyynyissä ja fortuna-peleissä on puolestaan letkeää tunnelmaa. Satuteeman lomassa kuvataide- ja käsityökoululaiset ovat paneutuneet taidekuvien tarkasteluun, materiaalien, muotojen, värien tutkimiseen ja itseilmaisuun. Emilistä valmistuvan 12 nuoren päättötöinä nähdään korkeatasoisia teoskokonaisuuksia. Päättötyöntekijät esittelevät taitojaan entisöinnin, pukusuunnittelun, keramiikan, videon ja maalauksen keinoin. Ykköstavoitteena ilmaisuvoimaisuus Emilin päättötyönä 18-vuotiaalla Anniina Hartikaisella on riikinkukkotaulu, joka valmistui kahdessa vuodessa akryyliväreillä, lehtikullalla ja makean veden helmillä. Mistä tämä teos sai alkunsa? –  Olen tosi luova, ja minulle tulee paljon kaikenlaisia ideoita. Olen maalannut ja piirtänyt lintuja paljon jo pienenä. Riikinkukko oli päätös monen vuoden kuvataidetaipaleelle. Ykköstavoitteena oli ilmaisuvoimaisuus. –   Myös oikeat värit, sommittelu, mittasuhteet ja kolmiulotteinen hahmottaminen olivat tärkeitä. Piti ymmärtää riikinkukon anatomiaa. Minua kiehtoi se, että taulun rakenne on kompleksinen, mikä ei välttämättä ole helppoa. Annina Hartikaiselle keskiössä täytyy olla ymmärrys siitä, mitä maalaa. –  Jos olisin tehnyt tämän jostain valokuvamallista, lopputulos olisi saattanut olla kopio, ja silloin olisi pitänyt ottaa huomioon myös tekijänoikeudelliset seikat. Millainen oli taipaleesi kuvataidekoulussa? –  Jo vauvana tykkäsin katsella kuvia. Olen piirtänyt ja maalannut siitä lähtien, kun kynä ja pensseli ovat pysyneet kädessä. Minulle ympäristön visuaalinen tarkastelu on vahvaa. ”Olen saavuttanut kuvataiteessa ne asiat, mitä olen halunnutkin. Luulen, että turhautuisin, jos ryhtyisin ammattimaalariksi.” Mitä taideharrastus on sinulle antanut? –  Taiteen tekeminen on meditatiivista työskentelyä ja etenkin, kun välillä tekee monimutkaisiakin asioita. Se tila on rauhallinen ja siinä pääsee kehittämään omaa ajatteluaan, joka voi johtaa flow-tilaan. Hartikaiselle oma luovuus on tärkeää. –  Kuvataide- ja käsityökoulu Emilissä hyvää on se, että opettajat eivät hirveästi sählää siihen, mitä me maalaamme, vaan saamme ilmentää omaa persoonaamme. Emil-koulu tukee meidän matkaamme aikuisuuteen, Hartikainen kuvailee. Annina Hartikainen käy lukion kolmatta vuotta, valmistuu neljässä vuodessa ja hakee sen jälkeen lääkäriopintoihin. Kuvataide säilyy harrastuksena. –  Olen saavuttanut kuvataiteessa ne asiat, mitä olen halunnutkin. Luulen, että turhautuisin, jos ryhtyisin ammattimaalariksi. Emil kannustaa omaan tyyliin 17-vuotias lukiolainen Matleena Järvinen on aina tykännyt piirtää hevosia. Häntä viehättävät galaksimaisemat ja kirkkaat värit. Hän halusi tauluihinsa myös syvyyttä ja lisäsi taustoja mustaksi. ”Tekijät saavat tosi hyvät materiaalit ja välineet tehdä töitä omien ideoiden mukaisesti” –  Tein jo pienenä ensimmäisen oman taidenäyttelyn. Emiliin oli mukava lähteä harjoittamaan omia taitoja ja kehittämään omaa tekniikkaa. Näistä tästä tuli minulle rakas harrastus. Kuvataidekoulun tunti oli minulle keino rentoutua ja saada pois muut ajatukset, vuoden päästä ylioppilaaksi kirjoittava Järvinen kertoo. Matleena Järvinen haluaisi lukion jälkeen yliopistoon lukemaan historiaa ja harrastaa sivutyönään taidetta. Toinen vaihtoehto on opiskella graafista suunnittelua. – Kuvataide- ja käsityökoulu Emil kannustaa toteuttamaan omaa tyyliä, mutta se tukee myös tekniikan kehittämisessä. Tekijät saavat tosi hyvät materiaalit ja välineet tehdä töitä omien ideoiden mukaisesti, Järvinen kiittelee. Kangastyöt ja entisöinti kiinnostavat Tiistaina 18 vuotta täyttänyt Siiri Komulainen aloitti käsityökoulussa jo 7-vuotiaana. Komulaisen sydäntä lähellä ovat kangastyöt ja entisöinti. Nyt hän verhoili päättötyönään tuolin. Mitä lukion jälkeen? –  Olen ajatellut terveydenhuoltoalaa, sairaan- tai ensihoitajan töitä, mutta en mitään, mikä liittyi kuva- ja käsityötaiteeseen. Emilissä on vapaa ja kannustava ilmapiiri, Siiri Komulainen kuvailee. Kuvataide- ja käsityökoulu Emilissä opiskelee noin 300 innokasta taiteenharrastajaa. Näyttely on avoinna 26.5. asti Voipaalan Taidekeskuksessa, Sääksmäentie 772. Avoinna ti–pe klo 11–17 ja la–su klo 12–18.