Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Miksi Valkeakoskella on niin paljon rintamamiestaloja? Vastaus kietoutuu pikkukaupungin mahtipontiseen teollisuushistoriaan

"Tunnelmallinen ja ryhdikäs rintamamiestalo, joka on monen suomalaisen unelma". Tuttu lause myynti-ilmoituksissa kertoo, että rintamamiestalojen suosio ei ole laantunut, vaikka niistä suurin osa on jo vahvasti eläkeiässä. Rintamamiestaloja alkoi nousta kuin sieniä sateella heti sotien jälkeen niin Valkeakoskelle kuin muualle Suomeen. Uusia koteja tarvittiin sodassa tuhoutuneiden tilalle, uusille perheille ja Karjalasta saapuneille evakoille. Valkeakoski kasvoi vauhdilla sota-ajan jälkeen, ja asunnoista oli kova pula. Muistona ajasta ovat yhä laajat rintamamiestaloalueet, joita syntyi eri puolille kaupunkia. Teollisuuspaikkakunnan erityispiirteenä oli se, että tehtaat tarvitsivat uutta työväkeä, ja talo oli hyvä keino houkutella ja sitouttaa työväkeä. Valkeakosken suurten työllistäjien Yhtyneiden ja Säterin tavoitteena oli, että mahdollisimman moni työntekijä asuisi omassa omakotitalossa. Molemmilla yhtiöillä oli alkuaan myös rakennustoimintaa, mutta ne myös helpottivat työntekijöidensä talojen rakentamista monella tavalla, muun muassa antamalla rakennustarvikkeita, tarjoamalla edullisia tontteja ja antamalla lisäluottoa valtion lainoitukseen. Omakotitaloja rakentamalla saatiin samalla edullisia vuokra-asuntoja. Edellytyksenä nimittäin oli, että rintamamiestalojen yläkerta laitettiin vuokralle. Isot yhtiöt vaativat taloille yhtenäisen ilmeen Valkeakoskella rintamamiestonttien koko vaihteli 800 neliöstä 2 000 neliöön. Tontin koko mahdollisti hyötypuutarhan perustamisen. Yhtyneet luovutti omakotitontteja esimerkiksi Roukosta, Kauppilanmäestä ja Yrjölästä. Säterin omakotitaloalueeksi muodostui Ulvajanniemi. Sekä Säteri että Yhtyneet halusivat omakotitaloalueilleen yhtenäisen ilmeen, ja rakentajat saivatkin valita piirustuksen yhtiöiden laadituttamista talotyypeistä. Talojen piti näyttää ulkoa samalta, mutta sisäpuolisia muutoksia oli mahdollista tehdä. Yhtiöt valvoivat alueiden rakentumista. Yhtyneiden Juuso Walden valvoi jopa henkilökohtaisesti talojen ja pihamaiden ulkonäköä. 1940- ja 1950-luvuilla talojen rakentaminen oli työlästä. Taloja tehtiin paljolti hartiapankkityönä. Tonttien maasto oli monin paikoin epätasaista ja kivikkoista, eikä konevoimaa juuri ollut käytössä. Ajan henki oli se, että omakotialueille tehtiin ensin talot ja vasta sen jälkeen kadut ja kunnallistekniikka. Se vaikeutti entisestään esimerkiksi tarvikkeiden tuomista tonteille. Valkeakosken Sanomien uudessa juttusarjassa käydään tutustumassa paikallisiin rintamamiestaloihin ja niiden asukkaisiin. Sarjan ensimmäisessä osassa Miia Jokiniemi kertoo, miten pommikuntoisesta rintamamiestalosta remontoitiin värikäs ja tunnelmallinen koti.