Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Työkseen Valkeakosken liikennevaloja hoitava Jarkko Hämäläinen: ”Tämän kokoinen kaupunki ei tarvitse nykyistä määrää liikennevaloja” – Näistä risteyksistä hän poistaisi valot

Kun Jarkko Hämäläisen puhelin soi ja kaupunkilainen valittaa joutuvansa odottamaan ainakin viisi minuuttia punaisissa valoissa, on Valkeakosken liikennevalojärjestelmää hoitavalla sähkömestarilla vastaus valmiina. – Kysyn, että montako kappaletta radiossa ehti soida odotuksen aikana. Kolmea minuuttia odotus ei kestä, niin isoja risteyksiä meillä ei ole, Hämäläinen toteaa. Yksi poikkeus sääntöön tosin on. Liikennevalojen ohjelmat vaihtuvat aika ajoin, esimerkiksi aamulla. Tällöin valojen yksi vaihe voi jäädä väliin. Näin taisi käydä tämän jutun kirjoittajalle, kun hän lähti ajamaan juttukeikalle Roineenkadulle ja juuttui Koskikaran parkkialueen valoihin ikuisuudelta tuntuvaksi ajaksi. Valkeakosken Sanomat pääsi vierailemaan Valkeakosken liikennevalojen hermokeskuksessa. Valkeakoskelaisia vuosikymmenten ajan palvelleita, hermostuttaneita ja puhuttaneita valoja ohjataan tavallisen näköisestä toimistohuoneesta Valkeakosken Energian tiloissa. 10–20 prosenttia työajasta Hämäläisen tietokoneen näytöllä näkyvät kaikki Valkeakosken 14 liikennevalo-ohjattua risteystä. Halutessaan hän voi nähdä yksittäisten valojen vikatietoja tai esimerkiksi sen, jos jossain risteyksessä on liian pitkäksi venähtänyt viive yhdestä suunnasta tulevalle liikenteelle. Suurimman osan liikennevalojen ylläpidosta voi tehdä samalla tietokoneella, paikan päälle pitää mennä vain niissä tilanteissa, joissa vika on mekaaninen. – Jos led-valo on palanut tai jalankulkijan painonappi on rikki, on ne uusittava. Liikennevaloihin pääsee tietokoneyhteyden avulla käsiksi tarvittaessa konttorin ulkopuoleltakin. Esimerkiksi Uudesta-Seelannista, jossa lapsensa luona lomaillessaan Hämäläinen paikansi erään liikennevalovian edellisvuonna. Juttu jatkuu kuvan jälkeen No miten valoja sitten ohjataan päivän mittaan Valkeakosken Energian hermokeskuksessa? Vastaus on, että ei juuri mitenkään, vaan ne toimivat pääosin itsestään. – Työajastani menee liikennevaloihin noin 10–20 prosenttia. Päätyöni on sähköasemien ja sähköverkon hoitaminen, Hämäläinen kertoo. Jos hän ei itse ole paikalla, liikennevalojen vikoja korjaa toinen Energian työntekijä. Kaupunki omistaa, Energia korjaa Työnjako Valkeakosken liikennevaloasioissa on selvä. Hämäläisen mukaan kaupunki omistaa valot ja Valkeakosken Energia tekee, mitä kaupunki haluaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Jarkko Hämäläinen on ollut Valkeakosken Energialla töissä vuodesta 2002 asti ja työskennellyt alusta asti myös liikennevalojen kanssa. Mitä mieltä hän on itse Koskin kestopuheenaiheesta, eli liikennevalojen toimivuudesta? – Tämä on pieni kylä ja täällä on paljon valoja. Kaikkia ei voida miellyttää. Joka toinen on sitä mieltä, että kaikki valot pois, toinen puoli haluaa kaikki valot päälle. Hämäläisen henkilökohtainen mielipide on, että Valkeakosken kokoinen kaupunki ei tarvitse nykyistä määrää liikennevaloja. – Näin äkkiä sanottuna Kirjaskadun ja Lempääläntien sekä Tehtaankadun ja Valkeakoskenkadun risteyksistä, vastaa hän kysymykseen, että mitkä liikennevalot voisi poistaa ensimmäisenä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Eikä Valkeakosken liikennevaloista itse asiassa ole tälläkään hetkellä kaikki käytössä. Vanhan kirjaston risteyksessä liikennevalot ovat pois käytöstä, koska Helkavuorenkadun liikenne on vähentynyt kirjaston sulkemisen myötä. Miten Valkeakosken liikennevalojen kanssa liki päivittäin työskentelevä Hämäläinen itse kehittäisi Koskin valoja, jos rahaa olisi käytettävänä rajattomasti? – Lisäisin automatiikkaa niin, että liikennevalot eläisivät liikennemäärien mukaan. Vihreä aalto saa näkemään punaista Sana vihreä aalto saa monen valkeakoskelaisen autoilijan näkemään punaista. Termillä tarkoitetaan liikennevalo-ohjauksen ajoitusta niin, että liikennevirta pystyy etenemään risteyksestä toiseen pysähtelemättä. Se ei monen mielestä Valkeakoskella toimi. Hämäläisen mukaan täydellisesti sitä ei saadakaan toimimaan. –  Sellaista vihreää aaltoa ei saada, mikä toimisi aina. Kun sivutieltä tulee pyynti, niin se pysäyttää liikenteen päätiellä. Pyynti tarkoittaa sitä, että liikennevalojärjestelmä tunnistaa sivutiellä valoissa odottavat autot. Suurimmassa osassa Valkeakosken risteyksistä liikennevalojen edessä on tien asvalttiin upotettuja induktiosilmukoita, jotka havaitsevat sekä lähestyvät että odottavat autot. Joissain risteyksissä, kuten Isonsillan pohjoispäässä samaa virkaa toimittaa liikennetutka. Mitä enemmän liikennettä, sitä todennäköisemmin järjestelmä päästää autot etenemään. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Myös vihreän valon pituutta voidaan säätää näiden antureiden avulla. Jos pääväylällä on paljon liikennettä, päästetään sitä etenemään. Vihreän aallon toimivuutta voi yrittää parantaa myös itse. Siihen paras keino on lähteä risteyksestä rivakasti ja ajaa normaalia kaupunkiliikennenopeutta. – Kun lähtee risteyksestä heti, eikä ala sorvaamaan käsijarrua ja ajaa noin 40–50 kilometriä tunnissa, niin aallon pitäisi osua. Välillä se osuu ja välillä ei.