Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

VMY:n hermokeskus on Kaakonmajalla: ”Toivomme jatkoaikaa ampumaradalle, lajissa on vetovoimaa, vaikka Suomessa on tosi paljon kilpailevia lajeja” – Katso metsästäjien kuvia 80 vuoden taipaleelta

Valkeakosken Metsästysyhdistyksen entinen ja nykyinen puheenjohtaja Veijo Kurra ja Vesa Juusela istahtavat kahvipöytään seuran tukikohdassa Kaakonmajalla, jonka seura osti omakseen UPM:ltä vuonna 1995. Kaakonmaja on koottu vanhan panimon hirsistä ja siirretty 1950-luvulla nykyiselle paikallaan Kaakonojan perukoille. Sitä ei ole muistissa, missä tuo vanha panimo sijaitsi. Kaakonmajaan kuuluvat erillinen saunarakennus ja nykyajan vaatimukset täyttävä riistankäsittelyvaja kylmäkoneineen. Porakaivot toimivat vedenpuhdistimella. Ilmalämpöpumput Kaakonmajan seinissä hillitsevät kustannuksia. Ampumarata harjoitteluun ja kilpailuihin on aivan vieressä. Näin hyvät tilat metsästysseurojen keskuudessa lähialueilla ovat nykyisin melko harvinaisia. –  Olemme panostaneet Kaakonmajan toimintaan paljon. Meille tämä on huipputärkeä hermokeskus, joka mahdollistaa toiminnan riistankäsittelyyn, kokoontumisiin, palavereihin, edustustilaisuuksiin, tapaamisiin yhteistyökumppanien, muiden seurojen ja maanomistajien kanssa, Vesa Juusela kiittelee. Kaakonmajalla ei ole toimintaa joka viikko. –  Me vuokraamme Kaakonmajaa myös ulkopuolisille. Tässä ei ole vettä lähellä, mikä rajoittaa vuokraamista. Käyttö on riittävää, ja vuokratuloilla saamme peitetty majan käyttö- ja huoltokustannuksia, Veijo Kurra jatkaa. Kaakonmajan päädyssä on myös pieni asunto, jota on vuokrattu jäsenistölle jatkuvasti jo 1950-luvulta lähtien. Kaiken hyvän lisäksi ampumaradalla voidaan edelleen harjoitella. VMY:llä on lukuisia haulikkomestareita niin Ampumaurheilu- kuin Metsästäjäliiton kisoista. –  Loistavaa menestystä tulee, kun mahdollisuudet harjoitteluun ovat kunnossa. Vuonna 2021 on taas tarkastelun paikka, miten jatketaan eteenpäin. Toivomme jatkoaikaa. Lajissa on vetovoimaa, vaikka Suomessa on tosi paljon kilpailevia lajeja. On iso asia etenkin nuorille, että radalle ei tarvitse kulkea pitkää matkaa, Kurra sanoo. Metsästysseuran jäsenmäärä on ollut pitkän aikaa noin 170– 180 henkeä. –  Olemme ottaneet jäseniä myös ulkopaikkakunnilta eli suoneet harrastuksen hiukan normaalia laajemmallakin tavalla. Aktiivisuus on tärkeintä. Toimeton joutuu maksamaan hieman muita suurempaa jäsenmaksua, Veijo Kurra kertoo. VMY:n johtokunnassa on puheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä. –  Määrä on kasvatettu, koska tehtävissäkin on jakamista. Näitä ovat esimerkiksi riistanhoito, valvonta, kiinteistöpuoli, ammunta- ja kenneltoiminta. Kullakin näistä on oma vastuuvetäjä. Hirvenmetsästyksellä ei ole omaa jaostoa, vaikka kyse onkin seuran suurimasta yhteisestä jahtimuodosta. –  Suurimpia ponnistukset seuralle talkoomielessä ovat joka kolmas vuosi pidettävät koiranäyttelyt. Kun koiria on kahden tuhannen molemmin puolin, me tarvitsemme paljon käsipareja, jotta homma toimii, Kurra ja Juusela kertovat. Koiramäärissä mitattuna VMY:n jäsenillä on ylivoimaisesti eniten suomenajokoiria, joiden kanssa on tullut myös kilpailumenestystä. VMY perusti kaksi vuotta sitten pienpetojaoston, joka suunnittelee vieraslajien pyyntiä ja varjelee alkuperäislajistoa. –  Supikantojen taudin levittämisessä piilee iso riski. Villisika on tulossa uutena lajina. Sitä ei Suomeen haluttaisi laajassa mittakaavassa, varsinkaan nyt, kun sikarutto riehuu Virossa ja Venäjällä. Siitä tulee iso kansantaloudellinen tappio, jos näissä asioissa epäonnistutaan, Kurra ja Juusela varoittavat. Millainen on hyvän metsämiehen määritelmä? –  Siihen kuuluvat riista- ja luontoarvojen kunnioittaminen ja eettisten sääntöjen noudattaminen. Metsästä ei oteta enempää kuin se tuottaa. Riistakiintiöt on mitoitettu seurassa jäsenkohtaisesti ja eläinkantojen mukaisesti, Juusela sanoo. –  Metsästys ei ole pelkää tappamista. Se on hyvin pieni osa seuratoimintaa. Isoista asioista kuitenkin puhutaan, kun kyse on vaikkapa hirvikantojen sopivasta hoitamisesta, Veijo Kurra huomauttaa. Miesten mukaan metsästäjien pitää kunnioittaa myös maanomistajia ja noudattaa näiden toiveita. Viime vuoden lokakuussa VMY uusi sopimuksia isoista maa-alueista UPM:n kanssa Lammin, Oriveden ja Laipan alueilla ja Orivedellä yksityisen maanomistajan kanssa. –  Kun puhallamme yhteen hiileen maanomistajien kanssa, pystymme kohdentamaan metsästystä oikeisiin paikkoihin. Vuorovaikutuksen pitää olla kunnossa, Kurra korostaa. Valkeakosken metsästysyhdistyksen perustava kokous pidettiin suursodan alla helmikuun 17. päivänä 1939. Seuran tarkoituksena alun perin oli harjoittaa yhdistyksen mailla metsästystä, ylläpitää järkiperäistä riistanhoitoa ja vartioida alueitaan salametsästykseltä. VMY kaataa hyötyriistaa vain, mikäli kanta sen sallii, järjestää kovina talvina riistalle ruokintaa sekä tarpeen vaatiessa huolehtii sen lisäämisestä. –  VMY:ssä on aina korostettu riistanhoitoa ja järkiperäistä metsästystä, jotta riistakannat pysyvät metsästettävinä myös pitkällä aikavälillä. Tämä on meidän tärkeimpiä arvoja, kertoo puheenjohtaja Vesa Juusela. – Metsästysalueiden vuokraaminen ja ylläpitäminen on tärkeimpiä tehtäviä. Se vaatii jatkuvaa ja organisoitua työtä. VMY julkaisee lauantaina 80-vuotisjuhlassa historiikin, joka käsittää viimeiset 30 vuotta. Tältä ajalta kaikki VMY:n puheenjohtajat ovat elossa. Heitä ovat Jaakko Rislakki, Hannu Salonen , Veijo Kurra ja Vesa Juusela