Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Kansainvälisesti suuntautuneen tekstiilitaiteilija Raija Jokisen 30-vuotisjuhlanäyttely Voipaalassa: ”Innostun helposti eri asioista ja lähden nopeasti uuteen suuntaan”

– Olen aloittanut ompelukoneen äärellä ompelun jo 5-vuotiaana, tekstiilitaiteilija Raija Jokinen nauraa. Jokinen viettää tänä vuonna 30-vuotistaiteilijajuhlaa. Hän valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1990. Jokinen tunnetaan omaperäisestä tekstiilitekniikastaan. Hän käyttää teostensa materiaalina pellavakuitua, mutta työtapaa voi verrata maalaamiseen tai kuvanveistoon. Valot ja varjot tuovat teoksiin kolmiulotteisen vaikutelman. Jokisen ura on alusta asti ollut kansainvälinen. – Suomessa oli 30 vuotta sitten aika vähän yleisiä tekstiilitaiteen näyttelyitä, joten lähetin töitäni ehdolle kansainvälisiin näyttelyihin. Siitä ura pikkuhiljaa alkoi, Jokinen kuvailee. Kiinnostusten perässä Voipaalassa on juhlavuoden kunniaksi esillä töitä, jotka eivät ole aiemmin olleet Suomessa esillä. Mukana on myös taiteilijalle henkilökohtaisesti merkityksellisiä töitä sekä uran vanhimpia töitä. – On ihan hauska testata, miten vanhimmat työt ovat kestäneet aikaa, Jokinen sanoo. Jokisen mukaan hänellä ei alun abstrakteja teoksia lukuunottamatta ole ollut erityisiä kausia. Hän kuvailee uraansa ”pomppimiseksi”. Hän on aina mennyt sitä kohti, mikä on kulloinkin kiinnostanut eniten. – Innostun helposti eri asioista ja lähden nopeasti uuteen suuntaan, Jokinen kuvailee. Vasta juhlanäyttelyä koostaessa hän ymmärsi itsekin kiertäneensä eri aikoina samoja teemoja. Esimerkiksi näyttelyn takaseinällä on kaksi samantyylistä ihmishahmoista teosta, mutta teoksilla on ikäeroa 15 vuotta. Vasta näyttelyä koostaessa hän kiinnitti huomiota teosten samankaltaisuuteen. Hahmot ovat samannäköiset, ja teoksilla on samankaltaiset nimetkin: Torkahdus ja Uni . 30-vuotisjuhlavuotena Jokisella on yhteensä neljä yksityisnäyttelyä, joista yksi Pariisissa ja yksi Pohjois-Irlannin Lisburnissa. Voipaalan näyttelyn lisäksi hänellä on Suomessa yksityisnäyttely syksyllä Korpilahdella. Lisäksi hänen teoksiaan on mukana monissa yhteisnäyttelyissä. Jokinen iloitsee ryhmänäyttelyihin pääsystä. – Minulle se kertoo erityisesti siitä, että raadin mukaan visuaalinen kieleni on omaperäistä, ja että pystyn puhumaan sellaista visuaalista kieltä, että tulen ymmärretyksi, Jokinen sanoo. Voipaala on ollut Jokiselle merkityksellinen paikka omalla urallaan. Vuonna 1995 Jokinen järjesti kansainvälisen tekstiilitaidetyöpajan Voipaalassa, minkä kautta hän tutustui paljon kansainvälisiin kollegoihin. Ihmisen muoto yhdistyy luonnon muotoihin Viime aikoina Jokinen on siirtynyt kuvaamaan ihmisenä olemista. – Nykyisin teen pitkälti ihmisen kuvia yhdistettynä luonnon muotokieleen, juuriston ja oksien kaltaisiin muotoihin, Jokinen kuvailee. Häntä kiehtoo esimerkiksi verisuoniston ja luonnon muotojen samankaltaisuus ja niiden elämää ylläpitävä luonne. Jokisen ihmishahmoilla ei ole kuitenkaan esimerkiksi hiuksia tai sukupuolta. – Se miten ihmisenä koemme fyysisyytemme, siihen liittyy suuria tunteita. Herättelen ihmisiä tiedostamaan sitä, miten suhtaudumme itseemme ja fyysisyyteemme, Jokinen sanoo. Esimerkiksi uusimmissa teoksissa ihmishahmoihin sekoittuu kukkia ja lintuja. – Tämä on minun pohdintaani ympäristön tilasta. Linnuissa näkyy helposti ihmisten toiminta, ja linnut näyttäytyvät kesyttämättöminä, Jokinen kuvailee. Urallaan Jokiselle on henkilökohtaisesti tärkeää löytää uusia näkökulmia. – Kyllä sitä aina yrittää, että onnistuisi kiteyttämään omat ajatukset todella hyvin, Jokinen sanoo.