Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Taysin erityisvastuualueella on Suomen alhaisimmat koronaluvut – mistä se kertoo?

Tutkimusprofessori, epidemiologi Markku Peltonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) julkaisi maanantaina koronakäyriä, joissa Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin muodostama erva- eli erityisvastuualue erottuu muita pienemmillä luvuillaan. Taysin alueella on ollut väestöön suhteutettuna vähiten potilaita, jotka ovat vaatineet sairaalahoitoa tai tehohoitoa, kun taas Helsingin yliopistollisen sairaalan Hyksin alueella heitä on selvästi muuta Suomea enemmän. Toinen selkeä tulos oli, että sairaala- ja tehohoidon tarve on laskusuunnassa maakunnissa Hyksiä lukuun ottamatta. – Näyttää siltä, että muilla alueilla käyrät tulevat jo varovaisesti alaspäin.  Epidemia leviää eri vaiheissa. Pohjoismaihin se tuli myöhemmin kuin Etelä-Eurooppaan, Suomi taas tuli muita Pohjoismaita jäljessä. Suomen sisällä Helsinki johtaa aikakilpailua ja samalla myös tautitilastoja. Poikkeustila ja hallituksen määräämät rajoitustoimet kuitenkin astuivat samaan aikaan voimaan koko Suomessa, koulut suljettiin ja kokoontumiset kiellettiin. – Ehkä muu maa, missä epidemia oli varhaisemmassa vaiheessa, hyötyi näistä toimenpiteistä enemmän kuin Helsinki. Epidemian alkuvaiheessa rajoitustoimien vaikutus oli isompi, Peltonen pohtii. Rajoitustoimet tehonneet Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Juhani Sandin mukaan Uusimaa ja muu Suomi ovat eri tilanteessa epidemian etenemisen kannalta. – Täytyy antaa poliittisille päättäjille tunnustusta siitä, että rajoitustoimet ovat tehonneet. Tartuntojen eteneminen on ollut varsin maltillista, mikä on antanut aikaa valmistautumiseen. Taysin hyvä sijoittuminen suhteessa muuhun Suomeen selittyy Sandin mukaan sattumalla. – Jossain päin maata sattuu ryvästymä, jonka ympärillä tauti leviää, kun taas toinen alue säästyy. Vaikea on mennä sanomaan, että jossain olisi tehty jotain paremmin tai huonommin kuin toisaalla. Markku Peltosen mukaan erot voivat kuvastaa myös sitä, että virus on levinnyt eri ikäryhmissä. Esimerkiksi Kuopion yliopistosairaalan Kysin erva-alueella Kiuruvedellä tauti pääsi leviämään vanhusten hoivakotiin aiheuttaen useita kuolemia. Ovatko matalat koronaluvut lopulta hyvä vai huono uutinen? Ehkä ne kertovat, että epidemia ei Taysin alueella ole vielä alkanutkaan. – Meillä mennään siinä rajoilla. Epidemian määritelmä täyttyy, sillä on joitain tapauksia, missä tartunnan lähdettä ei varmuudella pystytä sanomaan. Epidemian eteneminen on kyllä ollut kovin maltillista ja hidasta, Sand sanoo. Toinen selitys on, että epidemia on onnistuttu lähes tukahduttamaan, koska tartunnan saaneet ja tautiketjut on kyetty tehokkaasti jäljittämään. Sairastuneet on eristetty ja virukselle altistuneet määrätty karanteeniin. Tilanne todennäköisesti muuttuu, kun Uusimaa avataan. – Tuskin virus täälläkään olisi lopulta ollut tukahdutettavissa. Pirkanmaa on osa globaalia yhteiskuntaa eikä oma erillinen saarekkeensa, Sand sanoo. Uudenmaan avaus riski Markku Peltosen mukaan myös Uudenmaan sulkeminen on osaltaan edesauttanut sitä, että alueen ulkopuolella tauti ei ole lähtenyt leviämään niin pahasti kuin pelättiin. Uudenmaan avaaminen saattaa vaikuttaa negatiivisesti muun maan kehitykseen. – Mitä enemmän tautia on muualla onnistuttu tukahduttamaan, sitä isompi riski eristyksen purkamiseen sisältyy. Peltosen mielestä on silti selvää, että yhteiskuntaa ja myöhemmin myös valtakunnan rajoja pitää vähitellen ryhtyä avaamaan. –  Emme voi elää vuoden loppuun asti näin. Pitää ottaa huomioon rajoitusten vaikutukset ihmisten muuhun terveyteen, hyvinvointiin ja talouteen. Hallituslähteistä julkisuuteen tihkuneiden ennakkotietojen mukaan Uudenmaan eristystä ei tulla jatkamaan. Taysin johtajaylilääkäri Juhani Sand toteaa, että onneksi kyseessä on poliitikkojen päätettävä asia. – Luotamme, että he tekevät hyvän kokonaisharkinnan. Vaikea olisi ollut tehdä muuta päätöstä, mutta kyllähän se tarkoittaa sitä, että todennäköisesti tartuntatilanteet alkavat tasoittua. Suomi voi ottaa mallia Väestön immuniteetti koronavirusta vastaan on edelleen olematon, eikä rokotetta ole lupa odottaa ainakaan kuuteen kuukauteen, ehkä pariin vuoteen. – Jos rajoitusten purkaminen osoittautuu huonoksi ratkaisuksi, pitää tarvittaessa voida myös peruuttaa. Nämä ovat hankalia kysymyksiä, joihin kenelläkään ei vielä ole vastauksia, Markku Peltonen toteaa. Suomen kannattaa siksi seurata tarkkaan, mitä tapahtuu, kun Tanska, Norja, Saksa ja Itävalta alkavat purkaa rajoituksiaan. – Meillä on siinä etulyöntiasema, että epidemia on muualla pidemmällä ja he tekevät ratkaisujaan ensin. Suomessa on valittu varovaisuusperiaate ja pyritty hidastamaan viruksen leviämistä niin, että terveydenhuolto selviytyy tautitaakasta kunnialla. – Esimerkiksi Ruotsi on ottanut riskimmän linjan. Se on antanut taudin levitä vapaammin, jolloin myös kuolleiden määrä on ollut suurempi. Keskustelu Suomen linjasta on taas väistämättä edessä, kun rajoituksia aletaan purkaa.