Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Päivölän opisto on seisonut mäellään jo 125 vuotta, eikä paikkaa olla vaihtamassa

Aika virtaa. Suomen suuriruhtinaskunta on mennyttä aikaa ja Suomen tasavallassa on ehtinyt olla jo 12 presidenttiä. Sotiakin on ehditty käydä, mutta Päivölän opisto on sen sijaan pysynyt Päivölän mäellä koko tämän ajan, aluksi Hämeen kansanopiston nimellä. Kohtalokkaasti Hämeen kansanopiston alkajaisjuhlaa vietettiin marraskuussa 1894 samaan aikaan kuin Venäjän keisari Aleksanteri III kuoli. Suomenmielisyys nosti päätään Saarioispuolella, ja niin avajaiset kuin oppilaitoksen aloitus käynnistyivät Sillantaan kartanossa. Keskiviikkona Päivölässä vietettiin opiston 125-vuotisjuhlaa. Aikuiskoulutus on muuttunut vuosien myötä ja kehitystyö jatkuu. Mutta, talous on ollut alusta saakka rasite opistolle. Tosin kriittinen talousvaihe on takana. Varsinaisen toiminnan tulot ovat Järven mukaan nousseet lähes 40 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Menot ovat supistuneet eniten uuden voimalan korvattua maakaasun energialähteenä. – Päivölän talous on ottanut askeleita kohti parempaa. Taloudellinen ylijäämä ei kuitenkaan ole sitä luokkaa, että kulutusjuhliin olisi aihetta. Omia tuottoja on saatu kuitenkin kasvatettua, ja valtionosuudet ovat pysyneet ennallaan, selvittää Päivölän rehtori Pekka Järvi . – Päivölän ensimmäinen johtaja erosi tehtävästään, sillä hän katsoi taloudellisten seikkojen olleen toiminnalle riittämätöntä. Tämä tapahtui 125 vuotta sitten. Sijainnista kiisteltiin Aluksi opisto toimi Hämeen kansanopiston nimellä. Sijaintipaikasta käytiin kiistaa. Hattula, Pälkäne ja Sääksmäki olivat lopulta vaihtoehtoina. – Sääksmäellä toimi kansakoulu kymmenen vuotta aikaisemmin kuin Pälkäneellä. Täällä oli valmiiksi enemmän sivistyspohjaa. Opisto tuli sitten Saarioispuolelle, sillä myös rautatieyhteys oli tänne parempi. Paikkakunnan sisäisessä loppupelissä vaihtoehtoina olivat Saarioispuoli ja Myllykylä. Myllykylän katsottiin kuitenkin olevan liian rauhaton paikka opistolle. Päivölä-nimi otettiin käyttöön 1920-luvulla. Siihen saakka se oli Hämeen kansanopisto. Samalle mäelle perustettiin myös maamieskoulu. Maamieskoulu muutti vuosia aikana nimeään ja oli lopulta Sääksmäen maatalousoppilaitos. Se lopetti toimintansa vuonna 1993. Vähän sen jälkeen sen tiloissa aloitti Päivölän matematiikkalukio. – Matematiikkalinja on tällä hetkellä osa Tietotien lukiota, ja valtion tukieurot menevät Valkeakosken kaupungin kassaan. Yhteistyö Tietotien lukion kanssa on sujunut hyvin. Heidän, jotka tulevat matematiikkalinjalle oppilaiksi, ei tarvitse olla yhdeksikön tai kympin oppilaita. Kiinnostus ja ahkeruus yleensä riittävät. Meidän yhteistyökumppaninamme voi silti olla mikä tahansa lukio. Neljällä linjalla korkeakouluopintoja Päivölän opiston perustehtävä on vapaa sivistystyö. Neljällä opiston linjalla suoritetaan korkeakouluopintoja. Niiden suoritukset hyväksytään Päivölän kanssa yhteistyötä tekevissä yliopistoissa. Päivölä tarjoaa monelle ensimmäisen akateemisen opiskelupaikan. – Esimerkiksi kaikki vuoden Päivölässä opiskelleet, jotka vuonna 2019 hakivat kuvataide- ja arkkitehtuurilinjalta jatko-opiskelupaikkaa myös saivat sen. Kauppatieteistä avointa väylää hakeneet pääsivät sisään myös Itä-Suomen yliopistoon, sanoo Järvi. Viime vuosina Päivölä on ollut erityisesti akateemisiin aineisiin keskittynyt opisto. Työpaikkoja opisto tarjoaa noin 30 ihmiselle. Asiakkaita on vuosittain ollut 1500–2000. Lisääntyvä kansainvälisyys on myös tavoitteena. Viime kesänä opistolla oli vietnamilaisia ja heitä on Järven mukaan tulossa myös ensi vuonna. Päivölän rakennuskanta on osaksi vanhaa ja korjaustarvetta on Järven mukaan olemassa. – Ne tilat korjataan, joita tarvitaan. Kaikkia ei kannata korjata. Rakennukset ovat vanhoja, mutta siistejä. Yksi rivitalo on myynnissä ja konehalli myydään, jos joku on kiinnostunut. Kansanopistoja on Suomessa fuusioitunut muihin oppilaitoksiin. Päivölääkin on haluttu Valkeakosken kampukselle. – Päivölän opiston lähteminen nykyiseltä paikalta muulle kampukselle ei edes talouden näkökulmasta ole mahdollista. Kannattajayhdistys omistaa Päivölän tilat ja on opiston toiminnan taloudellinen selkäranka. "Päivölän talous on ottanut askeleita kohti parempaa." Pekka Järvi rehtori Päivölän opiston rehtori Pekka Järvi luotsaa opistoa kohti tulevaisuutta.