Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Millä voitetaan kisa kulttuuripääkaupungin paikasta? Valkeakoski on mukana, ja aika on nyt kortilla

Mikä on meidän tarinamme? Miten sinä sen kertoisit? Mikä on Valkeakoski, entä mikä on Tampereen, Sastamalan ja vaikka Mänttä-Vilppulan yhdistävä tarina? Tätä miettivät nyt kiivaasti luova johtaja Juha Hemánus ja tuotantokoordinaattori Sipriina Ritaranta . He ovat vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjiä, ja heillä on kiire. Hakemus pitää jättää viimeistään vuoden päästä. Siihen mennessä pitäisi kirjoittaa kirja, joka kertoo kaikkien mukana olevien kuntien tarinan. Yhteinen tarina. Onko Pirkanmaan kunnilla sitä, ja miten tämä kaikki tehdään vuodessa? – Lomat pidetään sitten vuoden 2026 jälkeen, Sipriina Ritaranta nauraa. Tampere on päättänyt hakea vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta. Joukkoon on kutsuttu kaikki Pirkanmaan kunnat, muun muassa Valkeakoski on ilmoittautunut mukaan. Aikaa on vuosi, ja kaikki on vielä kovasti kesken. Hankkeen vetäjät kiertävät mukana olevia kuntia silmät ja korvat auki. Mitä kunnissa tapahtuu jo nyt? Missä siellä on haasteita? Onko eri alojen ja tekijöiden välissä nivelpaikkoja, joihin vetäjät voisivat tarttua ja ryhtyä rakentamaan niistä jotakin suurempaa, joka tulee osaksi kulttuuripääkaupunkihakemusta? – Olemassa oleva ei riitä, vaan pitää katsoa eteenpäin, Juha Hemánus kuvaa. 17 000 kertaa kaksi vuotta Jokainen mukana oleva kunta on sitoutunut rahoittamaan hakemuksen tekemistä 0,80 eurolla per asukas per vuosi. Valkeakoskelle tämä tarkoittaa noin 17 000 euron laskua kahtena vuonna. Vuoden 2020 jälkeen selviää, pääseekö Tampereen johdolla tehty hakemus toiseen vaiheeseen. Tampereen kaupunki on myös budjetoinut sekä kulttuuripääkaupunkihaulle että Vetovoimainen elämyskaupunki -ohjelmalleen yhteensä 542 000 euroa. Kulttuuripääkaupunki-status voi myös tuottaa. Edellinen suomalainen kulttuuripääkaupunki oli Turku vuonna 2011. Jokainen hankkeeseen laitettu euro tuli Turun laskelmien mukaan takaisin noin kuusinkertaisena, muun muassa lisääntyneenä matkailuna. – Keski-Euroopasta on kerrottu paljon korkeampiakin summia. Suomessa kuitenkin väkisinkin asiat maksavat enemmän johtuen muun muassa pidemmistä välimatkoista, Hemánus arvioi. Hemánuksen mukaan konkreettisia Turkuun syntyneitä asioita olivat muun muassa kulttuurikeskus Logomo, joka rakennettiin kulttuuripääkaupunkivuodeksi. Myös Aurajoen rantoja kehitettiin kaupunkilaisten keskieurooppalaiseksi olohuoneeksi. – Ylipäätään yhdessä tekeminen ja yhteen hiileen puhaltaminen yli rajojen oli perintö, joka kulttuuripääkaupunkivuodesta Turun seudulle jäi, Hemánus arvioi. Asukkaiden vuoro on ensi viikolla Miten tämä peli sitten on mahdollista voittaa ja päästä kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026? Ensimmäisenä pitää saada aikaan kaikkein kiinnostavin hakemus, tarinallinen kirja Pirkanmaasta. Tähän toivotaan kaikkien mukana olevien kuntien omaa väkeä. Keskusteluja Valkeakosken kaupungin kanssa on käyty, ja seuraavaksi halutaan kuulla ja nähdä asukkaita. Valkeakoski-opistolla järjestetään 6. kesäkuuta asukasilta, Kulttuuripääkaupunki 2026 -etkot, jossa voi paitsi kuulla lisää hankkeesta myös tuoda esiin omaa ääntä ja omia ideoita. Hemánus ja Ritaranta tietävät jo alueesta paljon. He ovat nähneet ja kuulleet asioita vedestä, luonnosta, teollisuudesta, kulttuurihistoriasta, nykypäivästä, sisällissodasta ja siitä selviämisestä. Seuraavaksi selvitetään, mikä on Valkeakosken tarina. – Mitä me voimme yhdessä kertoa? Miten lähdemme kehittämään kulttuuria? Mitä jo nyt on tekeillä? Näihin kysymyksiin kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjät toivovat seuraavaksi vastausta.