Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Enemmän kuin muistan – ”Stressaannuin niin, etten saanut edes töissä unta”

Huonoa muistia syytin, kun laiskaksi mainittiin. Noudatin ohjetta, että älä ota päivääsi enempää tehtäviä, kuin kykenet muistamaan. Luulivat laiskaksi, kun joskus meditoin. Stressaannuin niin, etten saanut edes töissä unta. Hyytävän pelon aiheutti huhu, jonka mukaan firma alkaa maksaa palkkaa tehtyjen töiden mukaan. Keräsin rohkeutta ja menin muistuttamaan arvoisaa esimiestäni, että eikö olisi jo korkea aika ryhtyä maksamaan minulle kykyjeni mukaista palkkaa? ”Totta puhut, Eikka, kerrankin, aika jo olisi, mutta minimipalkan alle emme saa mennä!” Keskisuomalainen lehti otsikoi Jämsän ”Juuso Walden – viimeinen patruuna”- näytelmää: ”Vallallakin voi tehdä hyvää”. Juuso teki paljon hyvää, oli hyvä muisti. Norsun muisti perustui ketjutukseen. Juuso kyseli henkilön taustoja niin, että sai liitettyä tämän jo tuntemiinsa, joten tiedon purkukin oli hidasta. Ei ole Uuno Turhapuro ainoa, jolla muisti palaa pätkittäin. Pappi haukkui saarnassa seurakunnan pataluhaksi. ”On tämä törkeätä ja röyhkeätä. Kun minä saarnaan käskystä ”Älä varasta!”, niin eikös joku kehveli kehtaa varastaa minun polkupyöräni.” Seuraavana sunnuntaina pappi pyysi seurakunnalta anteeksi. ”Kun aloin valmistella tämän päivän saarnaa käskystä ”Älä tee huorin!”, niin minä muistin, minne olin pyöräni jättänyt.” Peltolan Keijo pääsi Teknikkokoulusta ja kutsui lähimmät kaverit Koiton kabinettiin. Seisaaltaan: ”Se mies, jonka nyt näette edessänne, on täysin uusi mies. Vanha Keijo Peltola on pelkkä muisto!” Hetken toverit äimistelivät, mutta sitten Reijo uteli, että maksaakos uusi Peltola sen vanhan Peltolan velat? Muistia voidaan avittaa. Palvelin varusmiehenä Hyrylässä. Lauloimme usein marssiessamme sinne sun tänne. Harva se päivä muistimme teki tenän ja unohdimme sanat. Mutta ei hätiä mitiä, esimiehemme tiesivät, missä laulujen sanat olivat piilossa. Sorakuoppiin syöksyen ja möyrien ne löytyivät. Aina! Tampereella toimi gynekologina Koikkalainen. Oli pätevä ammatissaan. Ainoa miinus tuli vanhemmiten, kun muisti temppuili. Mies ei enää tuntenut asiakkaitaan kasvoista. Pakinoitsija Bisquit kirjoitti Jukka Virtasesta, että siinä on mies joka antoi syövälle ja juovalle kasvot. Samat naamat löytyvät Pötköltä. Kirjoittaja alias Pötkö yrittää vältellä turhaa totisuutta