Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Missä on Kanisaari tai Kanervan pirtti? Kysymykset löytyvät Valkeakoski-lautapelistä, joka tuntuu kadonneen lähes jäljettömiin

Mitä yhteistä on nimillä Roukko ja Kelhi? Missä järvessä on Kanisaari? Missä on Kanervan pirtti? Mikä kartanoistamme on Hämeen vanhimpia rälssitiloja? Siinä kysymyksiä, jotka liittyvät Valkeakoskella vuonna 1988 valmistuneeseen tietokilpailulautapeliin Tietopursu. Malli oli otettu ja mukailtu 1980-luvulla muotiin tulleesta Trivial Pursuitista. Noppaa heittämällä edetään kohteittain ja vastaan tulee kysymyksiä Valkeakoskesta ja Sääksmäestä. Etenkin historiakysymykset ovat vaikeita. Peli oli osa silloista ESKO-projektia, jolla pyrittiin lähentämään koulun ja elinkeinoelämän suhteita. ESKO-sana oli lyhenne projektin nimestä Elinkeinoelämän suhteet kouluihin. Pelitietokilpailu järjestettiin Eskovisana, jonka Valkeakoski-TV lähetti kaapelitalouksiin. Varsinaista pelilautaa ei kaiketi visassa käytetty, ainoastaan kysymyksiä. Siksi harva muistaa koko lautapeliä. Kysymyspakassa oli 80 korttia. Niissä jokaisessa oli neljä kysymystä kotikunnasta. Kaikkiaan kysymyksiä siis oli 320. Yhdistyksen kilpailivat Kotiseututietäjä Heikki Heino otti aikanaan osaa tietovisaan. Hän muistaa televisioinnit, sillä hän oli mukana kisailemassa. – Lautapeliä en ole koskaan nähnytkään. Esko-visassa ainakin valkeakoskelaiset yhdistykset ja yritykset kilpailivat keskenään historian ja yrityselämän tuntemuksessa, muistelee Heino. Koko ESKO-projekti syntyi Valkeakosken kauppakamariosaston, paikallisen yrityselämän ja kaupungin yhteistyössä. Projektia toteuttamaan asetettiin kuusi työryhmää, joihin kuului 30 henkilöä. Yksi työryhmistä keräsi ja muokkasi oppilaitosten käyttöön opetusmateriaalia, jolla paikkakuntaa ja sen yrityselämää tehtiin tunnetuksi. Otaksuttavasti lautapeli Tietopursu kuului siihen osana. Eskovisa oli leikkimielinen tietokilpailu, johon mukaan ilmoittautui heti alussa 24 joukkuetta. Joka joukkueessa oli kolme kilpailijaa ja ensimmäisissä pelijaksoissa kilpailijat olivat pääosin koululaisia. Sen jälkeen mukaan tuli yrityselämän ja yhdistysten joukkueita. Kisaa nauhoitettiin kesällä 1988 ja VTV esitti ensimmäisen kisajakson syyskuun alussa. Osallistujia haettiin lehti-ilmoituksilla mukaan kilpailemaan. Visan ensimmäisen jakson nauhoituksessa oli mukana kuusi joukkuetta. – Muistan, että kysymykset olivat aika vaikeita. VTV esitti kisaa parikymmentä jaksoa. Palkintoja ei kuitenkaan kisassa jaettu, toteaa Heino. Osa kysymyksistä vanhentuneita Itse lautapelin laativat Mirjam Saarela ja Sirkka Lampiniva . Pelilaudan piirrokset teki Veli-Matti Sivula . Tämän päivän näkökulmasta katsottuna osa pelin kysymyksistä on jo vanhentuneita. Historia- ja paikannimikysymykset pitävät edelleen paikkansa. Miten lautapeli sitten levisi käyttöön, on jäänyt epäselväksi. Ainakin yhteistyökumppaneille sitä jaettiin. Koko ESKO-projektin kustannukset olivat 250 000 markkaa. Siitä paikallisen yrityselämän ja kaupungin osuus oli 150 000 markkaa. Läänin kehittämisrahaa hankkeeseen tuli lääninhallitukselta 100 000 markkaa. Kauppakamariosasto tuki hanketta 15 000 markalla ja kaupunki 30 000 markalla. Paikallinen rahoitus muodostui työryhmissä ja toimivien yrityselämän ja koululaitoksen edustajien työpanoksesta. Valkeakosken entinen kaupunginsihteeri Juhani Rekola muistelee nähneensä lautapelin ja hänellä on se itsellään jossakin muuttokuormansa sopukoissa. – Peli ei ollut kaupunginkanslian hanke, mutta sieltä niitä annettiin lahjaksi. Siitä saattaa löytyä tietoa kaupungin keskusarkistosta, sanoo Rekola. Pelilaudan nimet ovat edelleen käytössä. Vanhat kaupunginosat eivät miksikään ole muuttuneet. Vain 3–4 teollisuuslaitosta on hävinnyt ajan myötä. VTV:n nauhoituksia saattaa löytyä edelleen arkistoista, ei kuitenkaan Eskovisaa. Juhani Saareksen mukaan Radiomestari kuvasi osan VTV:n ohjelmista omassa alakertastudiossaan. Sittemmin VTV siirtyi tekemään ohjelmia Niementielle. Siellä kuvattiin visan ensimmäiset jaksot. Jaksoja esitettiin parin viikon välein. – Kisan voitti silloin Valkeakoski-seura. Itse pelasin Säterin joukkueessa ja tulimme toiseksi. Hävisimme vain yhdellä pisteellä, muistelee Heikki Heino. – Jos nyt on menossa lautapelibuumi, niin kyllä joku voisi väsätä uudelleen tällaisen pelin. Valkeakoskesta myös pelikortit 1990-luvulla tehtiin toinen aluevaltaus, Valkeakoski-pelikortit. Korttien kuvapuolella oli koskilaisten yritysten mainostila ja selkäpuolella kuva Putaan sillasta. Myös pakan kotelossa on siltakuva ja Valkeakoski-otsikko. Vastaavia pelikortteja tosin teettivät muutkin kunnat. Kuntien korteissa selkäpuolen kuva oli omasta kylästä. Pelit valmisti porilainen Nelostuote Oy. Korttipakkoja jakelivat aikanaan ainakin yritykset. Hieman kysymyksiä uudistaen lautapelistä voisi tehdä uuden version. Kotiseututietous kun ei ole kovin hyvissä kantimissa tänä päivänä.