Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Satunäytelmä kohoaa korkeuksiin – "Harvoin näkee yhtä taitavasti tehtyä ja viihdyttävää lastennäytelmää", kirjoittaa Juhani Valli

Kolme iloista rosvoa. Ohjaus: Arto Mantela. Rooleissa muun muassa: Jenni Saarinen, Mariia Herckman, Nina Mansikka, Jukka Ussa, Julius Rokkanen, Anita Ruuskanen, Anniina Tapioharju. Ensi-ilta Viialan teatterissa 22. maaliskuuta. Kuuden vuosikymmenen ajan on lastennäytelmä Kolme iloista rosvoa pyörinyt teattereissa. Ei ihme, sillä vauhtia, väriä, musiikkia ja fantasiaa riittää. Myös opettavainen osuus on kätketty tarinaan. Viialan teatterin Kolme iloista rosvoa on Arto Mantelan tähän mennessä loistavin ohjaustyö. Samalla se on Viialan teatterin yksi parhaista esityksistä aikoihin. Kardemumman kaupunki on tavallinen pikkukylä, jonka porvarillista rauhaa häiritsee rosvokolmikko Kasper, Jesper ja Joonatan. Rosvot elävät hetkessä eivätkä kanna huolta tulevaisuudesta. Yöllisiä ryöstöretkiä he tekevät lähinnä leipomoon ja lihakauppaan. Järjestystä Kardemummassa valvoo poliisimestari Paavali ( Jukka Ussa ), joka on yhtä saamaton kuin rosvot. Kaupunkilaiset taas ovat iloisia, positiivisia ja elämästä nauttivia. Ainoa synkkä pilvi, joka heidän elämässään aiheuttaa huolta on rosvokopla. Kolme rosvoa eli Kasper ( Jenni Saarinen ), Jesper ( Neea Lumiaho ) ja Joonatan ( Mariia Herckman ) ovat näytelmän valovoimaisin ryhmä. Jokaisella heistä on oma persoonallisuutensa, joka nousee näyttelijäntyöstä aina ilmeitä myöten. Näyttelijöitä on lavan täydeltä ja jokainen tuo esiin Kardemumman viehättävyyden. Lisäksi fantasiarooleissa ovat mukana hevonen, aasi, leijona, kameli, papukaija, jääkarhu ja tanssiva koiraryhmä. Kaikki on esityksessä mahdollista. Lavastus hehkuu väreissä, valot ja erikoistehosteet tuovat lisäksi taianomaisia sävyjä kokonaisuuteen ja musiikki on tuttua tunnussävelmää myöten. Musiikki on läsnä lähes tauottomasti ja johdattelee tarinaa osaltaan eteenpäin. Musiikki vie myös kardemummalaiset tanssimaan ja iloitsemaan lähes tauottomasti. Valot johdattavat katsojan niin yölliselle ryöstöretkelle kuin päivänvalon hehkuvuuteen. Lavastus vaihtuu hetkessä rosvojen majapaikasta Kardemumman torille ja raitiovaunuajelulle. Näyttelijät ovat suurelta osin ensikertalaisia. On siksi yllättävää kuinka hienosti jokainen tekee roolinsa. Osalla näyttelijöistä on myös kaksoisrooli ja jopa kolmoisrooli. Se on vaatinut nopeaa pukujen vaihtoa lähes lennosta. Puvustus ja naamiointi ovat osa näytelmän viehätystä. Ohjaaja Mantela on osannut käsitellä ensikertalaisia ja lapsia taitavasti. Kaikista heistä tulee esiin tekemisen riemu. Harvoin näkee yhtä taitavasti tehtyä ja viihdyttävää lastennäytelmää. Niin ja loppujen lopuksi rosvokolmikosta tulee kunnollisia yhteiskunnan jäseniä, vaikka ei aluksi siltä tunnu. Siinä opetus. Vaikka kyseessä on lastennäytelmä, siitä voi aikuinenkin nauttia täysillä.