Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tervasaaren on oltava oman onnensa seppä niin pitkälti kuin mahdollista, kirjoittaa pian väistyvä tehtaanjohtaja Pentti Putkinen

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 85 vuotta siitä, kun konkurssikypsä Aktiebolaget Walkiakoski fuusioitiin Rudolf Waldenin johtamiin Yhtyneisiin Paperitehtaisiin. Waldenin visioissa oli mahdollisimman suuri ja kilpailukykyinen yhtiö. Vision ovat jakaneet muutkin metsäpatruunat, ja nykyisin sellua ja paperia valmistavat enää muutamat suuryhtiöt. Kenraalin ajoista metsäteollisuuden osuus viennistä on laskenut viidennekseen, mutta viennin arvo on moninkertaistunut ja vakiintunut runsaaseen 11 miljardiin euroon. Metsäteollisuus on edelleen maan suurin hyvinvoinnin luoja. Metsäyhtiöt sijoittuivat kärkipäähän, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos listasi kansantaloutemme tärkeimpiä suuryrityksiä. Eniten suoraa ja välillistä arvonlisää, yli neljä miljardia euroa vuodessa, Suomeen luo UPM-Kymmene. Miljoonat vaikuttavat muihinkin Välillinen arvonlisä tarkoittaa, että UPM:n ostot ovat toisten yritysten liikevaihto. Suomessa UPM ostaa tavaroita ja palveluita 10 000 yritykseltä, jotka työllistävät suuren joukon ihmisiä metsissä, liikenteessä, tehtailla, sahoilla, satamissa ja kaupoissa. Metsäteollisuuden tuotantolaitoksista elävät kokonaiset seutukunnat. UPM:n tehtaiden ympäristö- ja talousvaikutuksista kertovat raportit löytyvät nopeimmin googlaamalla UPM EMAS. Tervasaaresta tehty vaikutusarvio kertoo, että 300 oman työntekijän lisäksi tehdas työllistää 60 kesätyöntekijää tai harjoittelijaa sekä 250 työntekijää muissa yrityksissä. Paikallista kulutusvaikutusta synnytämme lähes 13 miljoonaa euroa ja verovaikutusta yli 11 miljoonaa euroa. Nämä miljoonat vaikuttavat suuresti siihen, miten seutukunnan muilla yrityksillä menee, mikä on kiinteistöjen arvo ja miten kunnallistalous kestää. Kilpailijoille on pärjättävä Tervasaaressa on kaksi paperikonetta – yhtä monta kuin oli tehtaana aloittaessa 1870-luvulla. Molemmat koneet tekevät tarran taustapapereita. Koneista uudempikin on yli 20 vuotta vanha. Taustapaperia tekevät muutkin UPM:n tehtaat. Viimeisimmät investoinnit tämän paperin tuotantoon ovat menneet Jämsänkoskelle, Kiinan Changshuun ja Saksan Nordlandiin. Tervasaaren on pärjättävä vertailussa kilpailijoille, niin yhtiön omille kuin muidenkin yhtiöiden tehtaille. Suomen on pärjättävä kilpailijamaille, jotka houkuttelevat teollisuutta monin keinoin. Suomi ei voi talouspolitiikassaan antaa kilpailuetua muille maille. Energiassa, työvoimassa ja muissa teollisuuden keskeisissä kustannuksissa ei ole nousuvaraa. Tervasaarenkin on oltava oman onnensa seppä niin pitkälti kuin mahdollista. Johdon ja työntekijöiden on yhdessä katsottava kvartaalia ja vuotta pidemmälle. Pentti Putkinen UPM Tervasaaren tehtaanjohtaja 31.3.2019 saakka