Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Huonon sote-uudistuksen kaatuminen on hyvä asia, mutta uudistuksen tarve on edelleen kova – Kriteerinä täytyy olla myös hoidon laatu, kirjoittaa Minna Hölttä

MIELIPIDE Soteuudistuksesta ei tullut valmista tälläkään hallituskaudella. Huonon uudistuksen kaatuminen on hyvä asia, mutta uudistuksen tarve on edelleen kova. Ja nyt, kun uudistus on venynyt yli kymmenen vuotta, sillä alkaa olla jo todella kiire. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tulee toteuttaa, siitä ei kenellekään ole epäselvyyttä. Tätä tehtävää on koettanut nyt jo useampikin hallitus, joten peiliin katsomisen paikka on kaikissa puolueissa. Sote-uudistuksen täytyykin nyt lähteä uudelta ja avoimelta pohjalta ja yhteisessä parlamentaarisessa valmistelussa. Edellisten hallitusten aikana on tehty paljon työtä uudistuksen valmistelussa, ja tämä työ tulee soveltuvilta osiltaan käyttää hyödyksi. Uudistuksen valmistelussa tulisi kuitenkin päivittää osa perusselvityksistä, joita uudistuksen pohjaksi on tehty. Yksi näistä on kestävyysvajeemme arviointi. Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa kestävyysvajeeksi on arvioitu laskennallisesti hieman yli 3 miljardia euroa vuoteen 2029 mentäessä. Tämä laskelma tulisi tarkistaa ja arvioida uudelleen työllisyysasteen, sekä korkokehityksen ja palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin pohjalta. Kustannustehokkuus ei saa olla ainoa kriteeri Realistinen ja ajantasainen säästötavoite antaisi ajantasaisen tavoitepohjan uudistukselle. Uudistuksen valmisteluksi on myös jatkokehitettävä erilaisten kokeilujen ja mallien vaikuttavuuden arviointia. THL on luonut indikaattoreita pitäen silmällä valinnanvapauden toteuttamista. Näissä on selvitetty sitä, mikä ja kuinka tuotettu sote-palvelu on vaikuttavaa. Vaikuttavuuden arviointia, potilasturvallisuuden seurantaa sekä asiakaslähtöisyyttä (järjestelmäkeskeisyyden sijaan) on voitava jatkaa. Myös valtionosuuksien jakamista pohjautuen näihin vaikutusarvioihin on voitava selvittää – näin voitaisiin alueilla tukea onnistuneita palveluratkaisuja, joissa voidaan ottaa huomioon myös pienemmät tuottajat ja paikallistalous, olipa kyse hoivasta, palvelukodin lähiruoka- tai vaikkapa pesulapalveluista. Kriteereiksi voidaan kustannustehokkuuden rinnalla ottaa esim.  asiakastyytyväisyys, ympäristövastuullisuus sekä hoivan laatu. Näin toiminnan kehittämisestä tulisi alueelle myös taloudellisesti kannattavaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on suuri työ, ja jotta tämä työ saataisiin viimein valmiiksi, on se syytä valmistella huolella ja pilkkoa realistisiin toteuttamisaskelmiin. Näin päästään lopputulokseen, joka takaa laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut myös tulevaisuudessa. Minna Hölttä yrittäjä, valtuutettu, eduskuntavaaliehdokas (vihr)