Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Rivot laulut julistivat iloluontoista suhtautumista seksiin aikana, jolloin metoo oli tuntematon käsite.

Suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat kasvaneet vuosisatojen aikana kristillisen moraalin läpitunkemana. Sääty-yhteiskunta saneli moraalin. Toisin sanoen aatelisto ja papisto. Kansa oli jossakin siellä kaukana. Siksi kulttuurin kehitystä sanelivat 1800-luvulla pääasiassa kirkko ja koululaitos. Se koetti hävittää kansanomaisen kulttuurin, jota onneksi tavoittaa vielä arkistoista. Elias Lönnrot ja Carl Axel Gottlund taltioivat keräysmatkoillaan kalevalaista runolauluperinnettä 1800-luvun alkupuolella. Mutta esimerkiksi Kalevalaan ei hyväksytty eroottista materiaalia, sillä se ei vastannut kansallisromantiikan moraalisia ihanteita. Vanhat Suomesta tallennetut eroottiset laulut edustavat kalevalaista runolauluperinnettä. Ne jäivät lojumaan arkistojen kätköihin lähes pariksi sadaksi vuodeksi. Aika niiden julkaisemiseen tuli vasta vuonna 1997, jolloin Suomen kansan vanhat runot osa XV ilmestyi. Hiljattain ilmestyi Kansanmusiikki-instituutin julkaisema ja Jimmy Träskelinin kokoama 300-sivuinen kirja Eikä tätä laulua laulaa saa . Siihen on koottu eri vuosisatojen eroottiset, rivot ja lähes pornografiset kansanlaulut. Omana aikanaan niitä laulettiin työmailla miesten junttalauluina ja naisten laulamana jopa kehtolauluina. Ja aikamiehet opettivat kurillaan lauluja myös pikkupojille. Niitä laulettiin usein myös silloin, kun hienostoväkeä kulki ohitse. Aika sanelee moraalin. Laulut julistivat iloluontoista suhtautumista seksiin aikana, jolloin metoo oli tuntematon käsite. Laulujen lisäksi teos tarjoaa taustoja lauluille ja joihinkin lisäksi nuotit. Kiinnostavaa taustoitusta on esimerkiksi legendaarisen Lapatossun henkilöhistoria. Kotimaisen elokuvan Lapatossu Aku Korhosen hahmossa on vastakohta oikealle. Lapatossu oli kotoisin Urjalasta ja hakeutui rautatien rakentajaksi, kun ensimmäistä rataa rakennettiin 1800-luvun lopulla. Lapatossun nimiin on laitettu suurin määrä eroottisia lauluja, jotka taustoittivat myös työntekoa. Varsinainen helmi kirjassa on laulu radan rakentamisesta Toijalassa. Se sijoittunee 1870-luvulle. Kyllä pitäjässä silloinkin osattiin rivot sanat ja teot. Rautatiehän toi tullessaan kaikenkarvaista väkeä aina juopoista ilolintuihin. Ja onpa Toijala mukana muutamassa muussakin laulussa.