Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Muistatko vielä nämä leluaarteet? – Valkeakoskelle perustettu uudenlainen verkkokauppa etsii ja myy onnellisia muistoja: "Ei tällä varmaankaan rikastu, mutta varmasti viisastuu"

Kaikki alkaa lapsuuden lelujen kaipuusta. –Vanhemmat erosivat, kun olin pieni. Kaikki rakkaat leluni jäivät isän asuntoon. Ero oli sen verran riitaisa, etten ikinä uskaltanut hakea lelujani, Heli Mustonen kertoo. –Vasta aikuisena ymmärsin, miten paljon muistoja ja tunteita leluihini liittyi. Aloin siis etsiä vastaavia leluja kaikkialta. Lopulta 1960-luvun lelujen etsintä karkasi pahasti käsistä. Nyt kaikkien vuosikymmenten lelut piirittävät meitä kuin takaisin lapsuuteen kutsuen. Esimerkiksi tuo peltinen jääkiekkopeli 1960-luvulta. Kuinka monta sataa kertaa päihitin veljeni loistavan laitahyökkääjäni ansiosta. Ei hän turhaan totellut nimeä Harlamov. Vieläköhän peltimies kykenisi samanlaiseen harhautukseen ja sijoitukseen? Ei kunto vaan tunne No hyvä. Juttelemme ja muistelemme joten kuten hämmentävän tavarakaaoksen keskellä kerrostalon kellarissa Valkeakosken keskustassa. Lelujen lisäksi hyllyt pullistelevat karttoja, kenkiä, pelejä, laukkuja, lamppuja, purkkeja, tauluja, laseja, karttapalloja, kelloja... Kaikkia yhdistää yksi asia: tunne. –Tavaran kunto tai hinta ei ole meille se tärkein asia. Ajattelemme niin, että asiakkaamme eivät hae sijoituksia, vaan hyviä muistoja, esineet tuovat heille jotain mieleen, Heli Mustonen miettii. –Niin, hetken aikaan mietimme, että keskitymme antiikkiin. Onneksi hylkäsimme sen liikeidean nopeasti, Pekka Mustonen sanoo. Nostalgia valttina Mustosten marraskuussa aloittaneen Aarteet ja löydöt -verkkokaupan valtti on nostalgia, kunkin ihmisen oman, tärkeimmän vuosikymmenen ikävä. –Jokainen meistä on oman sukupolvensa edustaja, niin hyvässä kuin pahassa. Vanhat tavarat ovat elävää historiankirjoitusta ja auttavat osaltaan ymmärtämään, miksi meistä tuli sellaisia kuin tuli, Heli Mustonen sanoo. –Olemme helpottaneet etsintää ja luokitelleet esineet vuosikymmenten mukaan. Luulen, että olemme ensimmäisen tällä logiikalla toimiva verkkokauppa. Muistot voivat herätä monella tavalla. Jotain lämmintä läikähtää sisälläni, kun näen hyllyllä samettiset retu-kengät. Ettei vain joku entinen tyttöystävä olisi käyttänyt sellaisia? –Nämä löytyivät Viialasta. Pesemme ja harjaamme. Hinnaksi tullee noin 30 euroa, Mustonen miettii. –Retut sijoittuvat meillä 60-luvun osastolle, vaikka niitä käytettiin vielä 70-luvulla. Alle satasella –Pyrimme pitämään hinnat sen verran alhaalla, että esineemme ovat kaikkien ulottuvilla. Tällä hetkellä meillä on vain muutama yli sadan euron esine Aarteita kuitenkin löytyy. Mustonen vetää pöydän alta ison nahkalaukun. –Tämä on aito lentäjänlaukku 1920-luvulta, valmistettu Argentiinassa. Tiedämme, että se on matkannut Helsingin ja Tukholman väliä, Pekka Mustonen sanoo ja silittelee pehmeää nahkaa. –Katso, tuossa on vielä Aeron alkuperäinen tarra. Se on jo aikamoista. Aero perustettiin vuonna 1923, tarra on siis aivan ilmailumme alkutaipaleelta. Paljon laukuista pyydätte? –Ei ole mennyt satasella, täytyy varmaan tarkistaa hintaa, alaspäin, Mustonen huokaa. Mikä hinnaksi? Hinnoittelu onkin aloitteleville nostalgian verkkomyyjille aikamoista arpapeliä. –Meillä oli myynnissä peltinen leikkiauto. Siitä puuttui yksi pyörä, joten panimme hinnaksi vain 15 euroa. Yksi hollantilainen otti heti yhteyttä ja oli autosta aivan innoissaan. Olisi varmaan maksanut siitä 150 euroa. Mutta eihän hintaa kehtaa enää korottaa, Heli Mustonen sanoo. –Peltiautot ovat juuri nyt todella kysyttyjä. Kerääjiä tuntuu olevan kaikkialla. Itse melkein ostan 1930-luvulta peräisin olevat jalkapallokengät. Ne ovat täyttä nahkaa, jopa nappulat ovat nahasta punotut. –Täällä Valkeakoskella on jalkapallomuseossa samanlaiset, mutta paljon huonommassa kunnossa. Näitä taas ei ole käytetty lainkaan. Valmistusmaasta emme ole vielä saaneet selvyyttä. Ehkä Saksasta, Pekka Mustonen pohtii. Entä hinta? –Ehkä sellaiset 70 euroa. Salapoliisin työtä Jotenkin tuntuu siltä, ettette ole rikastumassa tällä bisneksellä? –Tämä on sellaista salapoliisityötä. itse asiassa hyvin opettavaista ja kiehtovaa. Ei tällä varmaankaan rikastu, mutta varmasti viisastuu. Pekka Mustonen miettii. –Mitä me tässä iässä enää tarvitsemme? Ruokaa ja lämpöä. Eivätköhän rahat niihin riitä, pariskunta pohtii. –Tarkoitus on lähteä maakuntaan kiertueelle etsimään aarteita. Siitä vaan koputtelemaan ihmisten ovia ja kyselemään, löytyykö mitään. Sillä tavalla parhaat aarteet tulevat esiin, Mustoset arvelevat. Miten oma etsintä sujui? Mikä oli paras uudelleen löydetty lapsuuden lelu? –Ilman muuta tämä, Heli Mustonen hymyilee ja avaa lääkärinlaukun: –Täältä löytyvät ihan kaikki leikkauksessa tarvittavat välineet. Muistan aivan selvästi, kun tein rakkaimmalle nallelleni sydämen avoleikkauksen. –Jos vielä löytäisin joskus samanlaisen nallekarhun. Onnelliset esineet Voiko esineistä ja tavaroista ja esineistä päätellä, millä vuosikymmenellä elämä Suomessa on ollut onnellisinta? –Tuohon on helppo vastata: 1950-luvulla. Esineet ovat kauniita, niistä on pidetty huolta. Niistä huokuu toiveikkuutta, välittämistä, Heli Mustonen miettii. –Vielä 1960-luvulla kauneutta pidetään arvossa. Sitten kaikki alkaa muuttua muoviksi. Kyllä, esineistä voi päätellä hyvin paljon niitä käyttäneistä ja niillä leikkineistä ihmisistä.