Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Mallasveden pinta on laskenut huimasti – Valkeakosken voimalaitos on ollut jo kuukausia minimijuoksutuksella

Nykyinen vedenkorkeus Apian havaintoasemalla on noin 43 senttiä ajankohdan keskimääräisen alapuolella. Mallasveden tämän hetken tilanteeseen vaikuttaa viime kesän kuumuus ja kuivuus. –Viime kevään sulamisvesien ansiota vedenkorkeus nousi monissa vesistöissä, mutta vedenkorkeus myös laski nopeasti, kun viime kesänä ja syksynä oli paljon sateettomuutta, kertoo Pirkanmaan ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid . Sopiva kevätsade auttaisi Tilanne on sama Längelmävedellä ja Roineella, jotka liittyvät Mallasveteen. –Maaperä on hyvin kuivaa. Pohjavesissäkin on hyvin alhaiset vedenkorkeudet. Diar Isid toivoo, että kevään sulamisvedet parantaisivat maaperän tilannetta, ja kosteus saataisiin normaalitasolle. –Jos toukokuussa ja kesäkuun alussa tulisi sopivasti vesisateita, se voisi hyvinkin korjata tilannetta järvissä. Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta rajoitettiin jo viime elokuun puolessa välissä. –Juoksutusta pienennettiin lisää lokakuun alkupäivinä. Siitä alkaen tähän päivään asti voimalaitos on ollut pienimmällä mahdollisella minimijuoksutuksella. Nyt näyttää siltä, että tätä rajoitusta jatketaan ainakin alkukesään asti. –Tarkkailemme vedenkorkeuden muutosta, kunhan kevätsulaminen pääsee alkamaan. Tuolloin näemme, millainen tarve juoksutukselle on, Isid kertoo. Voimalaitoksen juoksutuksella on ollut pidempiäkin jaksoja. Vuodet 2002 ja 2003 olivat erittäin kuivia. Tuolloin kuivuus kesti toista vuotta. –Olen vertaillut näitä vuosia ja laskenut, että jos nyt päällä oleva rajoitus jatkuu 9. syyskuuta asti, se rikkoo ennätyksen, Isid kertoo. –Vuosi 2004 toi vaihteeksi tulvaongelmia, kun vedet olivat hyvin korkealla. Vuodet eivät todellakaan ole veljeksiä, Isid naurahtaa. Mitä jos kevään tullen Valkeakosken yläpuolisilla vesillä korkeudet pysyisivät edelleen hyvin alhaisina. –Juoksutuksen rajoitukset jatkuisivat. Muuten emme voi vaikuttaa vesitilanteeseen. Voimme odotella vettä, mutta ei kannata toivoa mahtavia sateita, koska silloin taas maatalousyrittäjät hyökkäisivät kimppuun, Diar Isid sanoo. Ely-keskus on saanut alhaisesta vedenkorkeudesta paljon yhteydenottoja. On pelätty, että järvistä loppuu vesi tätä menoa. –2000-luvulla on lähes joka vuosi juoksutusrajoitusta otettu käyttöön. Ymmärtääkseni vesiväylien kanssa ei tule ongelmia. Alhaiset korkeudet nähdään etenkin vesistöjen virkistyskäytön haittatekijänä. Jos ollaan pitkään näin, rannat alkavat ruovikoitua. –Edellisvuonna oli poikkeuksellisen märkää ja viime vuonna erittäin kuivaa. Maatalouden näkökulmasta kumpikin vuosi olivat hankalia. Toivottavasti ei tule kolmatta peräkkäistä. Voi vaikuttaa kalojen kevätkutuun Järvivesien mataluus voi vaikuttaa myös kalojen kevätkutuun, jos tuttuja ja hyväksi todettuja kuitupaikkoja on jäämässä kuiville. –Nyt on vielä vaikea ennustaa, miten talvi ja kevät kehittyvät. Lunta on jonkin verran maastossa, ja vielä sitä on luvattu lisääkin. On toki mahdollista, että keväästä tulee sateinen, ja vedenpinnat nousevat reippaastikin. Voi käydä toisinkin, pyörittelee Pirkanmaan kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Ismo Kolari . Kolarin huomauttaa, että matala vedenkorkeus voi haitata etenkin hauenkutua, mutta syvään veteen kutevalle kuhalle sillä ei ole niin suurta merkitystä. –Matala vedenkorkeus voi vaikuttaa myös syyskutuisille kaloille siialle ja muikulle. Jos siian kutusyvyys on matala, ja vedenkorkeus laskee talven aikana entisestään, kutu voi jäädä kuiville. Matala vedenkorkeus oli jo viime syksynä, Kolari sanoo.. Hänen mukaan siikasaaliit kuitenkin ovat monissa järvissä riippuvaisia istutuksista, koska runsaita luontaisia kantoja ei ole monessakaan järvessä. –Siian istutuksia on tehty myös Roineella ja Mallasvedessä. Muikku taas kutee sitä syvemmällä, mitä kirkkaampaa on järven vesi. Vedenkorkeuden heittelyllä ei ole muikulle merkitystä, Ismo Kolari huomauttaa. –Rantavyöhykkeen kuivuus vaikuttaa myös pohjaeläimiin ja kalojen ravinnon saantiin. Syy- ja seuraussuhteet luonnossa ovat aika moninaisia, Kolari muistuttaa.