Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Kaupunginvaltuutetut sanailivat Kaapelinkulman kaivoksesta: "Kaupungilla olisi ollut pallotteluvaraa, jos asiaan olisi ajoissa puututtu"

Onko Valkeakosken kaupunki ollut vain voimaton sivustakatsoja Kaapelinkulman kaivoshankkeessa vai olisiko sillä ollut mahdollisuus vaikuttaa asioiden etenemiseen? Tästä asiasta sanailtiin pitkään maanantaina kokoontuneessa kaupunginvaltuustossa. –Koko kaivosprosessi on ollut pallottelua. Kaupungilla olisi kyllä ollut pallotteluvaraa, jos asioihin olisi ajoissa puututtu. Yksi näkökulma on se, voidaanko noin lähelle asutusta perustaa avolouhos. Kaavoituksen kautta olisi voitu ahdistaa 60 hehtaarin läntti sellaiseen ahdinkoon, ettei sinne olisi päässyt kuin lentoteitse, sitoutumattoman ryhmän Teuvo Nieminen sanoi. Hänen mielestään kaupungin rooli ei ole niin avuton kuin annetaan ymmärtää. Samaa mieltä oli Minna Hölttä (vihr), jonka mukaan Valkeakosken kaupungilla olisi ollut vaikutusmahdollisuuksia. –Kaivoslaki on iso ongelma, mutta kaupunki olisi voinut vaikuttaa esimerkiksi vaatimalla ympäristövaikutusten arviointia vetoamalla alueen eläimistöön. Toinen mahdollisuus olisi ollut Avin ympäristölupa, josta kuitenkaan ei valitettu. Keinoja vaikuttaa olisi kyllä ollut. Nyt ongelmana on se, että on jäänyt yksityishenkilöiden ja alueen aktiivien vastuulle yrittää taistella luonnon puolesta, Hölttä sanoi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen (sd) muistutti, että kaupunki on vaatinut yva-arviointia hankkeesta vuonna 2011. Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) huomautti, että kunta ei päätä yva:n tekemisestä, vaan se voi esittää toiveen. –Ei vieritetä vastuuta muualle, sillä yli puoluerajojen tiedetään, missä ongelma on: kaivoslaissa. Kaupungin on vaikea vaikuttaa, eikä Valkeakoski ole ainoa kunta, joka sen on huomannut, Sari Pulla-Savolainen (sd) sanoi. Lakimuutos tulossa Pauli Kiuru totesi, että ongelmalliseksi koetun kaivoslain uudistus on tulossa seuraavaan hallitusohjelmaan, vaikka laki on varsin uusi, vuodelta 2011. –Tärkeä asia on se, mikä on kunnan rooli ja mahdollisuus saada tuottoja kaivoksen tullessa kunnan alueelle. Nyt kunta ei saa mitään. Kiinteistöveroakin saadaan vain rakennuksista, jos niitä on, mutta kaivosmontusta ei tule mitään. Lakiin pitää saada kirjaus, että kunta saa tuottoa joko malmimäärän perusteella tai korvamerkittynä yhteisöveron tuotosta, Kiuru sanoi. Valtuutetut keskustelivat myös siitä, voisiko kunta estää kaivoksen tulon kaavoitusmonopolinsa turvin. Reijo Heinosen (sit) mielestä kaavoitus on kunnan monopolia ja sen kautta voidaan tehdä arvovalintoja. Kaupunginjohtaja Jukka Varonen suhtautui epäilevästi ajatukseen, että kunta voisi estää kaivostoiminnan kaavoituksen kautta. –Kaikkea toimintaa kuten maankäyttöäkin koskee harkintavallan järkevä käyttäminen. Sellainen ei mielestäni kuulu toimivaltaan, että kaavoituksen avulla varta vasten estetään jotain toimintaa ilman kunnon perusteita. Kaivosasiassa ongelmat ovat ihan muualla kuin kuntatasolla, siitä Kuusamokin on hyvä esimerkki, Varonen muistutti. Valtuusto sai selvityksen Valkeakosken kaupunginvaltuusto sai maanantaina sai monisivuisen selvityksen Kaapelinkulman kaivoshankkeesta. Yhteenvetona siinä todetaan, että kaivoshanke on edennyt voimassa olevien lakien ja hyväksyttyjen maankäyttösuunnitelmien rajoissa. Hankkeesta tehdyt valitukset on hylätty lukuun ottamatta kesäkuussa 2017 tehtyä aloitetta, jonka oikeuskäsittely on vielä kesken. Kaapelinkulman kaivo on huomioitu ja hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040. Asianomaiset viranomaiset valvovat kaivoksen toimintaa, sanotaan valtuuston saamassa selvityksessä.