Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

"En muista aikaa, jolloin hoitoalalla ei olisi säästetty – eikö mikään riitä?", kysyy Anne Rikassaari mielipiteessään

MIELIPIDE Vuosi -89. Silloin astuin ensimmäisen kerran sisään terveyskeskuksen vuodeosaston ovesta. Joten olen enemmän ja vähemmän ollut säästämiseen velvoitettu ja säästöjen kohteena koko työurani. En muista – vaikka kuinka ponnistellen – aikaa, jolloin hoitoalalla ei olisi säästetty. Silloin 80-luvulla muistan hoitoapulaisena tehneeni säästöjä tiskaamalla käsin muovisia lääkekippoja. Hoitotoimenpiteissä käytettiin ”mikkihiiri”-hanskoja, jotka eivät suojanneet sen paremmin potilasta kuin henkilökuntaa. Mutta olivat halpoja. Vaippoja oli velvollisuus säästää. Jos päivävaipassa oli vain vähän virtsaa, se oli määrätty illalla laittamaan säilöön yöpöydän laatikkoon. Yön yli siellä muhittuaan aamupesun jälkeen se otettiin uudelleen käyttöön. 2000-luvulle tultaessa näistä kyseenalaisista säästämismetodeista jo luovuttiin. Sitten keksittiin että laitoshoidossa olevien ruuasta piti säästää. Määrättiin, että voileipien päälle ei saa laittaa sekä leikkelettä ja juustoa. Vain jompaa kumpaa. Mielellään ei kumpaakaan. Tuoremehua aamupalalla vain desi per potilas. Kahviakaan ei sopinut santsata. Kyllä yhden kupin piti riittää. Ja säästöä tuli. Samalla vuosikymmenellä joku tajusi, että hoitohenkilökunta on täynnä moniosaajia ja säästöä syntyy, kun he alkavat tekemään toisten ammattiryhmien työt. Sen hoitotyön lisäksi. Niinpä hoitajista tehtiin osastoille ja vanhainkoteihin keittäjiä, siistijöitä ja talonmiehiä. Sitten keksittiin alasajaa laitoshoito ja muuttaa vanhainkodit tehostetuiksi palveluasunnoiksi. Asiakkaat maksavat itse asumisensa, hoitotarvikkeet, lääkkeet ynnä muut, joten niistä ei enää oikein säästöjä revitä. Lähes kaikki säästöt on pitänyt siirtää henkilöstöön. Ja mikäpä olisi tehokkaampi säästämisen muoto, kuin kilpailuttaa hoitajapanos. Myydään hoitohenkilökunta halvimman tarjouksen tehneelle ja suljetaan silmät. Sillä mistä muusta henkilöstövaltaisella alalla säästetään, kuin henkilöstömenoista? Työajoilla ja mitoituksilla ”kikkailemalla”. ”Säästöt” tosin siirtyvät terveyspalvelufirmojen osakkaiden voittoihin. Jotenka eikö jo tämä säästäminen riittäisi? Anne Rikassaari Hoitaja, pääluottamusmies, valtuutettu (ps) "Mistä muusta henkilöstövaltaisella alalla säästetään, kuin henkilöstömenoista?"