Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Siperia oli rangaistussiirtola ja raaka-ainevarasto – Kirjailija vieraili Valkeakoskella ja kertoi, kuinka Siperia on opettanut

On monta Venäjää. Muinainen tsaarien aikainen, sitten Neuvostoliitto ja nykyisin uusi Venäjä. Nämä kaikki ovat suomentaja, kirjailija Martti Anhavalle tuttuja asioita. Myös Vanajaveden aallot ja hämäläinen maaseutu ovat tuttuja vuosien takaa. Valkeakoskella Anhava käväisi kertomassa Venäjä-seuran Valkeakosken osaston järjestämässä kirjallisessa illassa, miten Siperia on opettanut kautta aikojen niin venäläisiä kuin suomalaisia. Mutta sukellus hämäläiseen maisemaan ja sielunmaisemaan alkoi jo 1930-luvulla, kun Martti Anhavan isoisä, rovasti ja kirjailija Lauri Pohjanpää halusi muuttaa kesiksi maaseudulle pääkaupungin elämästä. Kalalahden maatilalta löytyi kesäpaikka, jossa 1960-luvulla vietti lapsuuden kesiään myös Martti Anhava. Sittemmin hänen vanhempansa, kirjailijat Tuomas ja Helena Anhava ostivat kesäpaikan Tarttilasta Tuulensuun talosta. Siellä Martti Anhava enää vain käväisi viikonloppuisin. Oma elämä oli jo muualla. Vanhemmat kuitenkin viettivät kesänsä Tuulensuussa. Talon omisti alkujaan leskirouva, jonka mies oli ammuttu vuonna 1918. Venäjä oli siinäkin tapahtumassa vaikuttimena. Talvisin Sääksmäen seutu on pahimmillaan kuin Siperiaa. Tuuli ja lumi kiitävät Tarttilan aukiolla kuin troikka aikanaan Venäjällä. Oikea Siperia sen sijaan kauhistutti venäläisiä kirjailijoita kuin myös sinne karkotettuja suomalaisia. Martti Anhava on tullut tunnetuksi monista esseekirjoistaan ja venäläisten klassikoiden uusista käännöksistä. Listaan mahtuvat muun muassa Tolstoi, Dostojevski, Tsehov, Andrejev, Trifonov, Uspenski. Myös muista kielistä Anhava on tehnyt käännöksiä. –Kun oli Siperia-aiheisia kirjoituksia tarpeeksi, niin päätin koota niistä Siperia opettaa -kirjan. Ei se sinänsä ole tyhjentävä kirja siitä aiheesta. Väkisinhän Siperiaan aikanaan vietiin, toteaa Anhava. Siperia oli rangaistussiirtola, mutta myös raaka-ainevarasto, josta löytyi suunnattomia luonnonrikkauksia. Kaukaisia siirtomaita käyttivät muutkin maat rangaistussiirtoloina. Siperia on ennen muuta tullut suomalaisille tutuksi. Sinne karkotettiin aikanaan Svinhufvud kuin myös Isontalon Antti . Jälkimmäinen kuitenkin tuli takaisin Suomeen kävellen. –Siperia opettaa -kirjan jälkeen olen kääntänyt talkootyönä Chopin-elämäkertaa. Toisena suurena kirjoitustyönä on Paavo Haavikon elämäkerran kirjoittaminen. Siinä on tarkoitus käydä lävitse Haavikon elämänvaiheet ja hänen tuotantonsa kattavasti lävitse. Vanhoista venäläisistä klassikoista on tehty lukemattomia käännöksiä, varhaisimmat jo 1800-luvun puolella. Kieli muuttuu ja sen päivitys näkyy myös käännöskirjallisuudessa. –Vanhoissa käännöksissä kieli on karkeampaa. Se on vanhentunutta verrattuna nykyisiin käännöksiin. Suomessa venäläistä ja neuvostokirjallisuutta on kääntänyt aiemmin vain kolme henkilöä: Juhani Konkka , Esa Adrian ja Ulla-Liisa Heino , selvittää Anhava. –Kirjoja julkaistiin entisessä Neuvostoliitossa miljoonapainoksina. Kansalla ei ollut paljoa kulutushyödykkeitä. Ostettiin kirjoja, ja ne myytiin kaupoista jo etukäteen ennen julkaisua. Tekniset innovaatiot mahdollistivat pienkustantamot, ja niitä on Venäjällä syntynyt valtavasti. Anhavan mukaan käännöskirjallisuuden asema on tällä hetkellä Suomessa heikko. Viimeksi päivitettiin muutama Dostojevskin teos uusiksi. –Syystä tai toisesta ihmiset ostavat suomennettua kaunokirjallisuutta laiskasti. Uudet klassikkokäännökset ovat sattuman kauppaa. Viimeksi uutta venäläistä kirjallisuutta ilmestyi valikoima. Sekin liittyi siihen, kun syksyllä 2015 oli Helsingin kirjamessuilla Venäjä-teema, toteaa Anhava. "Kirjoja julkaistiin Neuvostoliitossa miljoonapainoksina. Kansalla ei ollut paljoa kulutushyödykkeitä. Ostettiin kirjoja, ja ne myytiin kaupoista jo etukäteen ennen julkaisua."