Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Katso, paljonko valkeakoskelaisilla oli keskimäärin asuntovelkaa – Velkataakka on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana

Valkeakoskelaisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 84 000 euroa velkaa asunnostaan jäljellä vuonna 2017. Verrattuna muihin Pirkanmaan kuntiin valkeakoskelaisten asuntovelka sijoittuu selvästi alle keskiarvon. Keskimääräinen asuntovelka per asuntokunta oli noin 102 000 euroa. Se on vajaa neljä tuhatta euroa enemmän kuin keskimääräinen velka koko maassa. Vuodesta 2010 lähtien asuntovelan keskiarvo on pysynyt Valkeakoskella melko tasaisesti 84 000–86 000 euron paikkeilla. Vuosituhannen alkuun verrattuna nousua on kuitenkin reippaasti: vuonna 2002 asuntovelkaa oli keskimäärin 42 000 euroa. Pirkanmaan kunnista vuonna 2017 kärjessä oli Lempäälä, jossa asuntovelkaa oli keskimäärin 118 000 euroa. Pienin keskimääräinen asuntovelka oli punkalaitumelaisella: noin 53 000 euroa. Valkeakoskella asui 3 775 asuntovelallista vuonna 2017. Asuntovelallisten määrä on Valkeakoskella kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Esimerkiksi 15 vuotta sitten asuntovelallisia oli noin tuhat vähemmän kuin vuonna 2017. Velkataakka on kasvanut Valkeakoskellakin Pirkanmaalaisten asuntokuntien velkataakka on kasvanut viime vuosina reippaasti. Vuonna 2002 asuntovelkaa oli maakunnassa yhteensä noin 3,1 miljardia, mutta vuonna 2017 jo noin 8,1 miljardia euroa. Myös Valkeakoskella velkataakka on kasvanut. Vuonna 2002 asuntovelkojen suuruus oli Valkeakoskella yhteensä 129 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 asuntovelkoja oli yhteensä 317 miljoonaa euroa. Miljoonien vuosisäästöt koroissa Korkorasitus on kuluvalla vuosikymmenellä muuttunut merkittävästi rahapolitiikan keveyden ansioista. Valkeakoskella vielä vuonna 2008 noin 264 miljoonan veloista pulitettiin korkoja yhteensä yli 13 miljoonaa euroa. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2017 valkeakoskelaiset asuntovelalliset maksoivat asuntolainoista korkoa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 asuntolainojen keskikorko vaihteli Suomen Pankin mukaan 1,94–2,18 prosentin välillä. Vuonna 2017 vaihteluväli oli 0,95–1,1 prosenttia. Esimerkiksi tammikuussa 2010 oli 12 kuukauden euriborin noteeraus 1,22 prosenttia, kun se tammikuussa 2017 oli miinus 0,1 prosenttia. Mikä on muuttunut kevyen korkopolitiikan aikana Suomessa, on se, että asuntolainojen vuosittainen korkovähennys verotuksessa on supistunut ja on enää 25 prosenttia. –Kun korot lähtevät nousuun, on vaikutus aiempaa suurempi. Ennen verotus pehmensi vaikutuksia, sanoo yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta. Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna lyö pöytään kylmän lukeman. Pirkanmaalla asuntovelkojen korot olivat vuonna 2017 noin 85 miljoonaa euroa. –Yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa merkitsee korkomenojen tuplaantumista 160 miljoonaan euroon, Pauna sanoo. Tilastokeskuksen lukujen perusteella Pirkanmaalla asuntovelallisen asuntokunnan kohdalla korkorasitus nousisi keskimäärin tuhannesta eurosta kahteen tuhanteen euroon vuodessa. Lempäälä kärjessä Pirkanmaan kovatuloisimmat asuntokunnat asuvat Pirkkalassa, Lempäälässä ja Vesilahdella. Tämä näkyy myös velallisten määrässä. Vesilahdella 51 prosentilla asuntokunnista oli asuntovelkaa ja Lempäälässä 48 prosentilla. Kovatuloisimmassa kunnassa Pirkkalassa osuus oli 46 prosenttia. –Tampereen ympäristökuntiin on muuttanut paljon lapsiperheitä, jotka ovat rakentaneet omakotitalon, ja sen väistämättä tarkoittaa suurempaa velkasummaa, sanoo Kärkkäinen Nordeasta. Pirkanmaalla suurimmat keskimääräiset asuntovelat olivat Lempäälässä (118 000 euroa), Pirkkalassa (117 000) ja Ylöjärvellä (108 000) asuvilla. –Isoimmat velkataakat ovat perheillä, joissa yleensä on kaksi tulonsaajaa. He asuvat kasvukeskuksissa, jossa asuntoon sisältyvä riski on pienempi kuin haja-asutusalueella. Myös työttömyyden riski on heillä myös yleensä pienempi, Kärkkäinen sanoo. Hypon Pauna toteaa, että omakotirakentamisessa budjetit tuppaavat ylittymään, ja perheiden arki on varsin velkavetoista kaksine autoineen. –Riski siitä, että talon arvo ei kehity kuten on laskettu, kasvaa koko ajan. Tämä yhdessä kulutusluottojen käytön ja korkotason nousun kanssa on huono yhdistelmä, Pauna sanoo. Lyhennä säännöllisesti Paunan mukaan paras tapa toimia koronnousun vaikutuksia vastaan, on lyhentää lainaa säännöllisesti. –Korot ovat olemattomat. Näin halvalla et koskaan pääse eroon asuntolainasta, Pauna toteaa. Koko maassa asuntokunnilla oli velkaa vuonna 2017 kaikkiaan 120,9 miljardia euroa. Veloista 86,8 miljardia euroa eli 72 prosenttia oli asuntovelkoja. Tilastokeskuksen mukaan velallisia asuntokuntia oli vuonna 2017 kaikkiaan 1,4 miljoonaa. Kuvassa talo Länsi-Lintulan Erilaisia velkoja niillä oli yhteensä 120,9 miljardia euroa. Veloista 86,8 miljardia euroa eli 72 prosenttia oli asuntovelkoja. Asuntovelkaa oli kolmanneksella kaikista eli 878 800 asuntokunnalla. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 98 740 euroa. Velat kasvoivat edellisestä vuodesta 1,9 prosenttia. Asuntokuntien käytettävissä olevat tulot kasvoivat samaan aikaan 2,4 prosenttia Vuonna 2017 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 112 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 113 prosenttia.