Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

5-vuotiaana valkeakoskelainen Aino hurahti tankotanssiin, pystytti verhotangon keittiöön ja kieppui kahdeksan tuntia päivässä – Nyt hän valmistautuu ensimmäisiin SM-kisoihin

Aino Mäkiselkä ei oikein malta jäädä haastateltavaksi. Tanssistudiolla on mieluisampaakin tekemistä, kuin rupatella pöydän ääressä. Aino kipittää saliin, ja kohta hän jo pyörii tangon ympärillä kuin väkkärä. Hetkessä hän kiikkuu tankoa pitkin ylös katonrajaan. –Pienille lapsille akrobatia on luontevaa. He ovat ketteriä, tykkäävät temppuilla eivätkä paina juuri mitään, sanoo tankotanssin opettaja Henriikka Roo . Tankotanssi on laji, jossa tehdään akrobaattisia liikkeitä pystytangon varassa. Välillä tanssija on pää alaspäin, jalat kohti kattoa tai seinää. Liikkeet vaativat voimaa, notkeutta ja oikeanlaista tekniikkaa. Ainon suosikkiliike on nimeltään Aysha. Siinä tanssija tekee ikään kuin käsiseisonnan, mutta kädet ovat lattian sijaan tankoa vasten. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Harrastus alkoi verhotangosta Aino innostui tankotanssista reilu vuosi sitten 5-vuotiaana. Tuolloin hän lumoutui Henriikka Roon esitysvideoista, joissa yksi Suomen taitavimmista tankotanssijoista kieppuu tangon ympärillä painovoimaa uhmaten. Ei kulunut kauaa, kun Ainolla oli omat harjoitukset käynnissä kotona Kärjenniemessä. –Tulin kotiin ja näin, että keittiön ovelle oli kannettu verhotanko. Se oli nostettu pystyyn saappaaseen ja kiinnitetty ylhäällä leuanvetotankoon, isä Kimmo Mäkiselkä kertoo. Aino tapitti Henriikan esitysvideoita ja yritti toistaa näkemänsä verhotangolla. Kohta kädet olivat niin rakoilla, että pienen tanssijan täytyi pistää hanskat käteen. Kun Henriikka puolestaan näki kuvia verhotangosta, hän kauhistui huteran näköistä viritelmää. Hän halusi avittaa innokkaan tanssijan alkuunpääsyä turvallisella tangolla. Ainoa sai joululahjaksi oman tangon. Nyt Aino harjoittelee Henriikan tunneilla Tampereella pari kertaa viikossa. Lisäksi hän käy kerran viikossa balettitunnilla ja aerobic-tunnilla Laura Vihervän opissa. Erilaisilla tunneilla käyminen on tärkeää, jotta kehon voima ja liikkuvuus kehittyvät symmetrisesti eikä rasitusvammoja synny. Kotona Aino saattaa temppuilla tangolla kahdeksankin tuntia päivässä. Hän pistää diskovalot päälle ja musiikin soimaan. Hän haaveilee siitä, että on jonain päivänä tankotanssin maailman mestari. Suosio on kasvanut Tankotanssin suosio on viime vuosina kasvanut hurjasti. Kun Henriikka Roo alkoi kymmenen vuotta sitten harrastaa lajia, Suomessa oli kaksi tankotanssikoulua. Nyt kouluja on noin 40. Valkeakoskea lähimmät koulut löytyvät Tampereelta. Suomen tankotanssiliitto järjestää SM-kisat vuosittain tankotanssin urheilullisimmassa tyylisuunnassa, eli polesport-lajissa. Liiton arvion mukaan lajin harrastajia on noin 5000. –Mitään koko kansan zumbaa tästä ei varmasti koskaan tule. Sen verran vaativa laji on kyseessä, Henriikka Roo sanoo. Viime vuosina myös lapset ovat päässeet tunneille. Henriikka Roo opettaa tällä hetkellä Studio Move- tanssikoulussa noin 40 lasta. Nuorimmat harrastajat ovat 6-vuotiaita. Myös miehet käyvät tunneilla. Roon mukaan heitä kiinnostaa etenkin voimaharjoittelu lajin avulla. Tankotanssi on ollut esillä myös mediassa, mutta suurelle yleisölle laji on silti melko tuntematon. Yllätyksenä voi tulla esimerkiksi se, että lajissa kilpaillaan. Laji herättää ennakkoluuloja Henriikka Roo kertoo törmäävänsä ennakkoluuloihin silloin tällöin. Mielikuvissa pystytanko yhdistyy striptease-tanssiin, ja tätä mielikuvaa vahvistetaan esimerkiksi monissa televisio-ohjelmissa. Kimmo Mäkiselkä kertoo kohdanneensa ihmettelyä, kun hän on kertonut, että tytär harrastaa tankotanssia. Lajissa ei kuitenkaan ole kyse mistään muusta kuin voimistelusta ja akrobatiasta, jossa käytetään välinettä. –Toki tankotanssia voi tanssia eri tyyleillä. Aivan kuten lattialla tanssittavissa tansseissakin on kaikenlaisia tyylejä baletista latinotansseihin ja twerkkaukseen, Henriikka Roo sanoo. Henriikka Roon tanssi- ja opetustyylissä näkyy hänen balettitaustansa. Aikuistenkaan tunneilla ei tehdä viekoittelevia liikkeitä. Tanssiessa jalat, kyljet ja käsivarret on oltava paljaana siksi, että paljas iho pitää tankoa vasten. Kangas sen sijaan luistaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Tähtihetki 400 silmäparin edessä Kohta Aino alkaa Henriikan opastuksella valmistautua ensimmäisiin SM-kisoihinsa. Karsinnat ovat huhtikuussa. Jos finaalipaikka irtoaa, loppukilpailu on edessä toukokuussa Hämeenlinnassa. Ujolle tytölle esiintyminen on jännittävä paikka. Ensialkuun Aino ei uskaltanut tehdä liikkeitä lainkaan vieraan yleisön edessä. Esiintymistä harjoiteltiin tuomalla saliin pikkuhiljaa enemmän ja enemmän katsojia. Ensimmäinen tähtihetki koitti tanssikoulun joulunäytöksessä. Silloin Aino esitti soolon Tampere-talon lavalla lähes 400 ihmisen edessä. Aplodit olivat valtaisat. Liikutus valtasi niin kotijoukot katsomossa, kuin tähden itsensäkin. –Meinasin alkaa itkemään, Aino kertoo.