Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Valkeakoskelainen tanssinopettaja tuunasi upeaan kansallispukuunsa persoonallisia osia lusikoista ja rintaliiveistä – Hän toivoo, että suomalaiset arvostaisivat enemmän omaa perinnettään

Suuren puutalon edustalla Tarttilassa risteää monta katua. –Risteyksessä on ollut paikka, jossa kylän asukkaat ovat aikoinaan kokoontuneet tanssimaan, Jutta Wrangén kertoo. Tässä kelpaa kansantanssin opettaja Wrangénin asua. Häntä viehättävät vanhat tarinat ja perinteet. Vieraalle Wrangén tarjoaa ensitöikseen lämpöiset villasukat, jotta jalkoja ei ala palella. Pöytään hän kantaa juuri paistetun marjapiirakan. Peltomaiseman äärellä kohoava talo sai Wrangénin ja tämän miehen muuttamaan Tarttilaan 12 vuotta sitten. Sen jälkeen Tarttila on saanut Wrangénista aktiivisen kyläläisen. Talkoohenki on lapsuuden kodin perintöä. –Muistan, että meillä oli pöydät täynnä pullaa, kun äiti leipoi nuorisoseuran juhliin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Nuorisoseurasta tuli toinen koti Kipinä tanssiin syttyi jo pikkutyttönä Porissa. Kansantanssia harrastanut äiti vei 5-vuotiaan Jutan nuorisoseuran tunnille. Vaativa tyttö ei kuitenkaan suostunut mihin tahansa. –Muutaman kerran jälkeen totesin, etten enää mene, kun siellä vaan leikitään. Minä halusin tanssia, Wrangén nauraa. Vuotta myöhemmin Jutta kuitenkin löysi jälleen tiensä kansantanssin tunneille. Nuorisoseurasta tuli toinen koti. Teini-ikäisenä hän käytti kesätyörahansa baletin ja nykytanssin tunteihin. Tanssista tuli työ, kun Wrangén valmistui tanssinopettajaksi. Suomalainen kansantanssi polska sujuu Jutta Wrangénilta vaikka lumihangessa. Yleensä polskaa tanssitaan ryhmässä ja pareittain. Nykyisin Wrangén opettaa kansantanssia ja tanssiliikuntaa eri puolilla Pirkanmaata ja Satakuntaa. Nuorimmat hänen oppilaistaan ovat muutaman kuukauden ikäisiä vauvoja, iäkkäimmät ovat yli 70-vuotiaita. –Kaikkien oppilaiden kohdalla tärkeintä on kohtaaminen. Vaatii tuntosarvia, että osaa ohjata jokaista oppilasta yksilöllisesti. Hienoin hetki on, kun huomaan, että oppilas on oivaltanut jotakin. Tarttilassa Wrangén oli perustamassa kulttuuriyhdistys Siltaa yhdeksän vuotta sitten, kun kylälle haluttiin oma nuorisoseura. Seurassa hän ohjaa neljää lasten tanssiryhmää. Wrangén sai työstään hiljattain tunnustuksen, kun hänet hiljattain valittiin Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajaksi. Juttu jatkuu kuvien jälkeen. Kansantanssi on kärsinyt ennakkoluuloista Tanssijalle kansanperinne on pohjaton sammio, josta löytää aina jotain uutta. Wrangénin mukaan kansantanssi on kuitenkin kärsinyt arvostuksen puutteesta ja ennakkoluuloista. –Kansantanssi on vitsailun kohde, ja kaikki luulevat tietävänsä, mitä se on. Wrangén kertoo, että usein vitsit perustuvat vääriin käsityksiin. Nykyisin kansantanssi ei ole pelkkää tanhua kansallispuvussa. Tanhulla tarkoitetaan perinteisiä, merkittyjä askelkuvioita – eli sitä tanssia, joka monelle tulee kansantanssista mieleen. Perinteisiä tanssiryhmiä on edelleen, mutta rinnalle on tullut eri tyylejä sekoittavia ryhmiä. Perinteiseen tanssiin yhdistetään esimerkiksi nykytanssia. Tanssija voi esiintyä yhtä hyvin farkuissa ja nahkatakissa kuin kansallispuvussa. Myös kansanmusiikin maailma on monipuolinen. –Se ei ole pelkästään sitä, että hanuristi soittaa nurkassa hilipati hippaata, Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kansanperinne on nyt trendikästä Wrangén toivoo, että suomalaiset arvostaisivat enemmän omaa kansanperinnettään. –Suomalaiset katsovat ihastellen ulkomaisia kansantansseja. Omaa perinnettä ei kuitenkaan nähdä samalla tavalla. Suomalaiset voisivat katsoa lähemmäs sen lisäksi, että hakevat elämyksiä ulkomailta. Viime aikoina suomalaista kansanperinnettä on tehty näkyväksi niin kulttuurin, liikunnan kuin pukeutumisen saralla. Instagram-kuvissa naiset esittelevät perinnetietoisia, mutta tähän päivään tuunattuja asujaan. Arjessa kansanperinne näkyy pieninä yksityiskohtina. –Kun joku menee töihin perinnekoru kaulassaan, hän tuo kansanperinnettä näkyväksi. Wrangén harrastaa pukujen tuunaamista itsekin: hän on tehnyt muun muassa kansallispukuun sopivan lusikkavyön ja tykkimyssyn, joka on valmistunut rintaliivin kupista. Kun Wrangén pukee yllensä kokonaisen kansallispuvun, hän pitää huolen siitä, että kaikki osat ovat oikeanlaiset ja helma oikeanpituinen. Muutoin kansallispuvun osia voi hänen mielestään yhdistellä rohkeasti muihin vaatteisiin. –Etteivät jää kaappiin pölyttymään. Opettaa kansantanssia ja musiikkiliikuntaa lapsille ja aikuisille Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Ohjaa Tarttilassa neljää lasten ryhmää. Valmistunut tanssinopettajaksi Oulun ammattikorkeakoulusta pääaineenaan kansantanssi. Oli perustamassa kulttuuriyhdistys Siltaa Tarttilaan yhdeksän vuotta sitten. Yhdistys järjestää lasten tanssituntien lisäksi muun muassa ulkoilmaelokuvailtoja. Valittiin hiljattain Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajaksi. Kouluttaa ohjaajia ja tekee koreografioita teatteriesityksiin. Tehnyt myös Ritvalan helkajuhlien koreografiat yhdeksän vuoden ajan.