Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Aikuisten satutunnit alkoivat Valkeakoskella – sadut eivät vanhene, eikä niiden lukijoille ole ikärajaa

Sadut ovat kirjallisuuden käyttövoimaa. Ne eivät vanhene, vaan antavat elämyksiä sukupolvelle toisensa jälkeen. Valkeakosken kirjaston ja Lausuntapiiri Riimin kokeilu satujen lukemisesta aikuisille oli laatuaan ensimmäinen. Jatkoa on luvassa. Kirjaston satuhuone on oivallinen paikka hiljentyä kuuntelemaan. Himmeät valot ja rauhallinen ympäristö laittavat lisäksi mielikuvituksen liikkeelle ja satujen maailmaan uppoutuminen käy kuin itsestään. Riimin takuulausuja Hilkka Särelä oli valinnut ensimmäisen istunnon saduksi Tove Janssonin kertomuksen Näkymätön lapsi . Muumitarinoissa on kertomuksen lisäksi metatasoja ja siksi Janssonin muumikertomukset toimivat yhtä lailla lapsille kuin aikuisille. Tosin eri tavalla. –Muistan omasta lapsuudestani Janssonin tarinan Kuinkas sitten kävikään . Lapsena ei kotona ollut kovin monta satukirjaa. Lapsenlapsille olen lukenut satuja. Itse luen nykyisin vähemmän satuja, mutta aina on jokin kirja luettavana, sanoo Särelä. –Parikymmentä vuotta olen ollut Riimissä mukana. Se lähti siitä, kun mietin, että pitäisi rikkoa omia rajoja ja menin mukaan lausuntapiiriin. Särelän rauhallinen ääni hämärässä huoneessa vie mukanaan muumimaailmaan ja sen tarinoiden opettavaisuuteen. Tarinatuokion jälkeen kuulijat innostuivat erittelemään omia ajatuksiaan, lukumuistojaan ja tulkitsemaan Näkymättömän lapsen syvyysulottuvuuksia. –Sadut ovat kiinnostavia. Aikanaan olen lukenut niitä paljon. Riimin lausuntapiirin tulkintatavat ovat muuttuneet pitkälti teatterimaisiksi, kun on ollut teatteriohjaaja mukana vetämässä piiriä, toteaa Merja Vaittinen , joka on myös riimiläinen. – Näkymättömässä lapsessa tulee esiin yksi ihmisen perustarpeista, että tulee nähdyksi omana itsenään. Yksi ehjä ja turvallinen aikuissuhde riittää, jotta kasvaa ehjäksi ihmiseksi, selvittää Särelä. Sadun opetuksena Särelä pitää esimerkiksi muutamaa kaunista ja hyväksyvää sanaa toiselle. Sellaista voisi hänen mukaansa kokeilla vaikka työpaikoilla. –Positiivinen kannustus tuo ihmisen näkyväksi kuten kävi Ninnille Janssonin kertomuksessa. Ninni saapuu näkymättömänä Muumitaloon ja hiljalleen, pala palalta hän muuttuu näkyväksi. Se käy hyväksymisen kautta. Yksi kuulijoista kertoi esimerkin omasta tyttärestään, jolle kukaan ei puhunut eikä ottanut huomioon moneen vuoteen koulussa. Tilanne muuttui, kun oppilas vaihtoi koulua. Olisiko kannattanut oppilaiden kuin myös heidän vanhempiensa lukea muumitarina aikanaan? Sadun lukeminen olisi opettanut suhtautumista ja säästänyt monelta tuskalta. Aikuisille suunnattua satutuntikokeilua jatketaan vielä pari kertaa kevään aikana. Uudet satutuokiot ovat 13.2. ja 21.3., molemmat alkavat kello 18.