Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Joka kolmas suomalainen sairastuu vaikeaan aivoverenkierron häiriöön – Tunnista oireet ja tarkista riskisi

Lähes joka kolmas suomalainen sairastuu aivoverenkiertohäiriöön eli aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon elämänsä aikana. Tämä käy ilmi kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa selvitettiin elinaikaista aivoverenkiertohäiriön riskiä jokaisessa maailman maassa osana Global Burden of Disease -tutkimusta. Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa lähes joka kolmas sairastuu, kun maailmanlaajuisesti aivoverenkierron häiriöihin sairastuu joka neljäs. Suomalaisilla naisilla sairaus on miehiä yleisempi ensisijaisesti pidemmän elinajan takia. Naisista sairastuu 31 prosenttia, kun miehillä vastaava luku on 28. –Miehet saavat kuitenkin aivoverenkiertohäiriön tyypillisemmin nuorempina, koska heillä on keskimäärin enemmän riskitekijöitä, kertoo tutkimuksen suomalainen edustaja, HUS Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja . Riskejä voi vähentää Vaikka joskus aivoverenkiertohäiriöön voi sairastua ilman perinteisiä riskitekijöitä, selkeitä aivoverenkiertohäiriölle altistavia tekijöitä on useita: riskiä lisäävät tupakointi, alkoholin käyttö, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino ja vähäinen liikunta. Omaa sairastumisriskiään voi arvioida FINRISKI-laskurilla . Sairastuminen on yleensä seurausta vuosikymmeniä kestäneestä riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Joskus sairaskohtauksen laukaisee tulehdustauti, leikkaus, runsas alkoholin käyttö tai stressi. Paras keino vähentää sairastumisriskiä on korjata elintapojaan. Arvioiden mukaan yhdeksän kymmenestä aivoverenkiertohäiriöistä voitaisiin estää vaikuttamalla tärkeimpiin riskitekijöihin. Käytännössä se tarkoittaa painon hallintaa, terveellistä ruokavaliota, jossa vältetään tyydyttyneitä rasvoja ja sokeria, korkeintaan kohtuullista alkoholin käyttöä, riittävää liikuntaa ja tupakoimattomuutta. Kaikkia ei voida parantaa Vaikka viime vuosina HUSissa on kehitetty useita tehokkaita hoitomuotoja aivoverenkiertohäiriöihin ja uusia kehitetään jatkuvasti, parhaatkin hoidot auttavat vain osaa potilaista, muistuttaa Meretoja. –Suurimmalle osalle aivoverenkiertohäiriön saaneista jää lieviä ja usein vaikeitakin pysyviä oireita tai haittoja. Tästä syystä omien elintapojen korjaaminen on parasta turvaa aivoverenkiertohäiriön varalta. Kukaan meistä ei halua vetää kolmesta tikusta sitä lyhyttä. Tunnista oireet - apua on saatava heti Aivoverenkiertohäiriöt aiheutuvat joko verisuonen tukkeutumisesta, joka johtaa aivoinfarktiin tai verisuonen repeämästä, jolloin puhjenneesta aivoverisuonesta vuotaa verta aivokudoksen sisälle. Jos itselle tai läheiselle ilmaantuu äkillisesti aivoverenkiertohäiriöön sopivia oireita, on soitettava nopeasti hätänumeroon 112. Nopeus ratkaisee, sillä aivoinfarktin liuotushoito pitää aloittaa viimeistään 4,5 tunnin kuluttua oireiden alkamisesta. Sairaalaan pitää hakeutua silloinkin, vaikka oireet menisivät ohi. 1. Pyydä potilasta hymyilemään. Roikkuuko suupieli? 2. Pyydä häntä nostamaan kädet ylös yhtä aikaa. Onko toinen käsi heikompi? Laskeutuuko toinen käsi? 3. Pyydä sanomaan yksinkertainen lause. Onko puhuminen vaikeaa, puhe epäselvää? Oireina voi olla suupielen roikkumista, käden tai jalan heikkoutta tai kömpelyyttä. Lisäksi puhe- tai näköhäiriöt sekä äkillinen voimakas päänsärky ovat mahdollisia oireita. Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöistä lisätietoa löytyy myös Aivotalo.fistä.