Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Yli 50 tekijän jättiproduktio rakentuu Valkeakosken kaupunginteatterin lavalle

Joku meistä kaipaa Jumalaa, toinen selvitäkseen humalaa. Sellaista oli ainakin Aapelin eli kirjailija Simo Puupposen kuvaamassa Pikku Pietarin pihassa 20-luvun Kuopiossa. Puutalokortteli on noussut Valkeakosken kaupunginteatterin lavalle ja korttelin ihmiset, kuten talonmiehen ja talonmiehen muijan, läkkisepän, parturin, lesken ja torikauppiaan naapureineen tapasi siellä lauantaina. Puvustaja Sanni Tammisella pitää haipakkaa pukea jättiproduktion 43 esiintyjää vanhoihin vaatteisiin. Pikku Pietareilla Vinski Välimäellä , 11 ja Vertti Lahtisella , 10, polvihousut, henkselit, ruutukauluspaita ja lippalakit kuitenkin jo on. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Akaalainen Välimäki oli aiemmin mukana ohjaaja Minna Kankaan Akaa 100 -ohjauksessa ja on sittemmin käynyt Akaan Näyttämön kerhossa. Lahtiselle ohjaaja on tuttu opettajantyöstään Valkeakosken teatteriopistosta. Näyttämökokemusta ei tällä Pietarilla vielä ole. –Pikku Pietari on surullinen, kun äiti kuoli, luonnehtii Välimäki. Isää, torikauppias Jormalaista Lahtinen luonnehtii vähän höperöksi. –Isä ei liiaksi vietä aikaa pikku Pietarinsa kanssa, Välimäki sanoo. Juuri siksi näytelmän poika käy keskusteluja Jumalan kanssa. –Ne ovat ne vaikeimmat kohtaukset, sukunsa ensimmäinen näyttelijä, nuori Välimäki sanoo. Jumalan roolin on saanut niskoilleen eläkkeellä oleva kirkonmies Kari Kauhanen . Pikku Pietarin pihassa kyllä asutaan niin rinnakkain, että ihmisnaapureiltakaan ei voi salata yöjuoksuja, alusvaatepyykkiä tai viinaryyppyjä. Enemmän kuin tuomitaan, siellä välitetään. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Moni on erehtynyt jo luulemaan, että nyt ensi-iltaan on tulossa lasten tekemä näytelmä lapsille. Ehei, ohjaaja, kaupunginteatterin johtaja Minna Kangas on koonnut näyttämölle ihmisiä 7-vuotiaasta 80-vuotiaaseen. Lauantaina joka iikka vielä esittäytyi ringissä toisilleen. Työryhmä bändeineen, tekniikkoineen ja muine taustavoimineen on yli 50-henkinen. Se 80-vuotias on yli 50 vuotta näyttämöllä viihtynyt, mutta välillä muutaman vuoden taukoa pitänyt konkari Ritva Huhtinen . Hyväkuntoinen seniorinäyttelijä nauttii siitä, kun näkee teatteriharrastuksella jatkuvuutta. –Välillä nuoria oli vaikea saada, mutta nyt lapsia ja nuoria on taas paljon tulossa. 20-luvun puutalokortteleissa vaan vilisi lapsia. Näytelmään heitä saatiin muun muassa Teatteritalolle asettuvasta teatteriopistosta ja Toijalan Näyttämön kasvateista. Arkea pyörittivät kuitenkin aikuiset, joissa sitten vasta mielenkiintoisia persoonia onkin näytelmässä. Toimittaja pääsi näkemään kohtauksen, jossa talonmies Harakan rouva levittää pyykkiä kuivumaan. Hän näet tienaa pesemällä myös hienon väen pyykkiä. Pyykkinarun vaatteiden äärellä naiset, no, juoruavat. Näkipä toimittaja myös kaksi koppalakkista ja komeaa poliisia ja äijän, jota vaimo hätisteli kotiin. Pikku Pietarin piha valmistuu näyttämölle tuota pikaa – ensi-iltaan on enää vajaa kuukausi aikaa. Oli lämmittelyä, soundcheckiä, vaatteidenlaittoa, laulujen läpikäyntiä ja muutamien kohtausten viilausta. Ensimmäisen puoliajan "läpirämmintä" ensimmäisen lapsiryhmän kanssa alkoi noin 13.30. Sitten seurasi lounastauko. Syömisen jälkeen ohjaaja antoi palautteen ja tehtiin mahdollisia korjauksia. Sitten mentiin sama läpi toisen lapsiryhmän kanssa. Sen jälkeen taas palaute, korjaukset ja tauko. Päivän lopuksi koreografi Mönzia Kurbanali muutti yhden tanssin koreografiaa. Pikku Pietarin piha saa ensi-iltansa 13. ja 16. helmikuuta.