Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

"Saat ääneni, jos hallitset kuntatalouden maakuntauudistuksen jälkeen", kirjoittaa Reijo Heinonen mielipiteessään

MIELIPIDE Sanomien pääkirjoitus (31.12.) totesi kirjastoasiat, Roukon yhtenäiskoulun, kouluverkon, Jutikkalan teollisuusalueen, Lepänkorvan puiston, kirkon kohtalon ja eduskuntavaalit puheenaiheiksi vuonna 2019. Totean, että niiden suunnittelu, rahoitus ja päätökset ovat valmiiksi taputeltuja ja edenneet vaiheeseen, josta paluuta ei ole. Varmasti puhetta riittää, siitä olen varma. Lepänkorvan puistoa ja Roukon yhtenäiskoulua koskevat valitukset odottavat vielä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuhkaamispäätöstä. Olen käskyttänyt itseäni tietämään, miten hoidamme edellä mainittujen ja monien tässä mainitsemattomien hankkeiden rahoituksen, kun siirrymme kulttuuriin, jossa uusi maakuntahallinto tulee esittämään merkittävää roolia vuodesta 2021 lähtien.  Sen mukana saamme sylkikuppina tunnetuksi tulleen soten. Muistamme, kuinka eduskunta lupaa parannusta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Se onkin ainoa mahdollinen suunta. Tämä hyvä luvataan tuottaa halvemmalla kuin tähän asti. Jätän kysymysmerkin tulevaisuuteen. Valkeakoskenkin kyseiset palvelut siirtyvät lain velvoituksin uuden maakunnan hallinnoitaviksi. Se tarkoittaa, että 50–60 prosenttia kaupunkimme menoista siirtyy maakunnan kontolle. Euroissa se merkitsee 85–90 miljoonaa euroa. Veroprosenttimme on samasta ajankohdasta lukien 7,95 (20,25–12,30), lain mukaisesti. Veroprosentilla, kiinteistöverolla, yhteisöverolla, toimintatuotoilla ja jäljelle jäävillä valtionosuuksilla kaupunkimme ei pysty kattamaan käyttömenoja ja investointeja. Varsinkin huuhaa-investoinnit pitää unohtaa, esimerkkinä Lepänkorvan puiston tasaaminen miljoonalla eurolla. Valtionosuuksien roima putoaminen nykyisestä 36 miljoonasta eurosta noin 12 miljoonaan euroon on todellinen kolaus rahoituksen kannalta. Sosiaali- ja terveystoimelle kuuluvat laskennalliset valtionosuudet ovat "lämmittäneet" voittopuolisesti muita palveluita. 2021 ne jäävät lämmittämään valtion taloutta.  Niukkuus voi olla hyväkin asia, se saattaa johtaa harkittuun osaamiseen. 2021 olemassa oleva velka, noin 90 miljoonaa euroa, jo päätetyt ja suunnitteilla olevat investoinnit vaativat ihan uutta tarkastelua, olivatpa mieliteot minkä suuntaisia tahansa. Kierrossa oleva setelistö on kuusinkertaistunut euroaikana. Tämä on velanoton seurausta. Kaupunkimme on ollut hyvänä esimerkkinä velanottajana. Alkaa olla koronnoston aika. Jo 0,5 prosenttiyksikön koronnosto keventää kaupunkimme kassaa useilla sadoilla tuhansilla euroilla vuodessa. Pitäisi kirjoittaa maakuntahallinnosta. Lyhyesti se ei käy. Valtio rahoittaa maakuntahallinnon. Se tarkoittaa sitä, ettei maakunnalla ole verotusoikeutta ja sen johdosta sillä ei tule olemaan myöskään itsemääräämisoikeutta. Valtio lupaa hallintoalamaisilleen, että sote säästää 3 miljardia euroa, joka sitten ohjataan valtionvelan lyhennyksiin. Tämä on täysin mahdollista, kun rahoitus on valtion monopolia. Maakunnat saavat tietyn ajan kuluessa rahoitusta tuon 3 miljardin verran vähemmän, kuin tarve olisi. Tuottavuudesta tietysti puhutaan suureen ääneen, mutta sen toteuttaminen sairaiden ihmisten palvelussa on liiallinen vaatimus. Vaarana on palvelujen huonompi saatavuus ja niiden entistä korkeampi hinta. On luvattu , ettei verotus kiristy maakuntahallintoon siirtymisen johdosta. Hyvinkin pienituloisista tulee valtionveron maksajia. Pitkässä juoksussa heidän on mahdoton todeta, mihin heidän elantonsa katoaa. Maakuntavero niin sanottuna jakoverona kuntaveron kanssa olisi luonut oikean vertailupohjan verotuksen seurannalle. Ja lopuksi lupaan tässä ja nyt eduskuntavaaliehdokkaille, että se, joka antaa parhaan kuvan siitä, että hän hallitsee kuntien talouden tasapainoisen rahoitusprosessin maakuntahallintoon siirtymisen jälkeen, saa ääneni. Reijo Heinonen kaupunginvaltuutettu, (sit)