Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Järvien jääkansi paikoin huono: vähän teräsjäätä, kohvaa, vettä ja päällä lunta

–Aivan lähiseutujen jäät ovat kestäviä, mutta isoilla selillä jää on varmaankin ohuempaa. Tällaisilla keleillä jää ei kylläkään vahvistu, Valkeakosken kalaneuvos Pekka Kaskela huomauttaa. –Paikoin jäille on noussut vettä. Jos se kohva siihen jäätyy, vahvuutta tulee hieman, mutta samalla se eristää pakkasta. Aina uusi lumikin eristää pakkasen purevuutta. Tähän aikaan vuodesta jäätilanne on huono, Kaskela summaa. Jos tulisi vesisade, joka pudottaisi lumen aivan jään pintaan, pakkanen voisi tilannetta vielä korjata. –Näyttää siltä, että tämä jää huonoksi jäätalveksi. Kaskela tosin on mittaillut paikoin jo 20 senttiäkin jäätä. –Jäälle voi mennä, kunhan tietää varmasti, minne on menossa. Kaskela ei ole käynyt Vanajan ja Mallaksen selkävesillä, mutta siellä jää ei ole ainakaan vahvempaa kuin rannassa. –Ammattilaiset näyttävät laskeneen verkkojaan jo tutuille paikoilleen. Viime viikonvaihteessa Kaskela oli Ilmoilassa, ja sielläkin jäätä oli 15–20 senttiä. –Menimme rannasta jo aika pitkällekin, mutta eihän Ilmoila kovin iso olekaan. Rautajäävä noin viisi senttiä Mallasvedellä kalastava Esko Tuominen on liikkeellä moottorikelkalla, vastaa puhelimeen järveltä ja huokaisee, että jäätilanne on joka puolella vaihtelevaa. –Oma kauteni alkoi pari viikkoa myöhässä normaalista. Jää on 10–20-senttistä, mutta rautajää on vain vähän yli viisisenttistä. Aina kannattaa varoa salmi- ja karipaikkoja, sattuipa millainen talvi tahansa. Railojen kohdalla vesi on päässyt nousemaan jään päälle. –Täytyy painaa kaasua, jos kelkka meinaa jumittaa. Kohva on jäätynyt ja sulanut vuoron perään, ja verkkojen laittamistahan se haittaa. Tavaton viimakin ärsyttää, mutta vaikeudet on tehty voitettaviksi, Kivitokeen ja Seivässaaren haminoissa kalastava Tuominen raportoi. –Kun vesi on vielä lämmintä, järvelle tulee jopa uhkureikiä, joihin saattaa upota kelkkoineen ja vehkeineen. Vanajanselällä kapeita railoja Vanajanselällä kalastava Niko Saarinen pitää jäätilannetta hyvänä. Moottorikelkalla kestää alueella ajella. Hän aloitti kautensa joulua edeltävällä viikolla. –Tuo on keskiarvo. Viime talvena aloitin vasta tammikuun puolivälissä, mutta sitä edellisenä vuonna jo itsenäisyyspäivänä. –Teräsjäätä on nyt noin 15 senttiä, ja siinä on kohvajäätä päällä. Sen vahvempaa jäätä ei varmaan tulekaan, koska päälle sataa lunta. –Sellainen erikoisuus täällä oli, että Lusinselällä oli jo vahva jää joulukuun puolivälissä, kun samalla Kuhanselkä oli vielä auki. Nyt on tilanne se, että keskiviikkona lasken oman maksimini 60 tuplaverkkoa järveen. Vaimoni on nyt tässä mukana ensimmäistä talvea ja saamme koettua verkot sujuvasti, kunhan ei ihan pahaa lumitalvea enää tule. Saarinen on havainnut Vanajanselällä kapeita railoja, mutta niistä ei edes jalka mene lävitse. –Nyt railoja ei näe, kun on lunta päällä. Kun maanantaina ajelin jäältä kotiin, huomasin, että kelkka rupesi huutamaan ja löi vähän tyhjää, eli vettä oli tullut pintaan, mutta isoja railoja ei vielä ole tullut. "Ihmeellistä höttöhöttöä" Vanajavedellä kalastavat Kari Seppänen ja Terhi Salonoja-Seppänen laskevat, että jään vahvuus on paikoin 10 senttiä ja allekin, hiukan toisaalla 20 senttiä. He aloittivat kautensa 20. joulukuuta. –Jään vahvuus vaihtelee älyttömästi. Pienen teräsjään päällä on kohmaa, eikä se siitä vahvistu, kun on lumi päällä. Meillä kun on painava moottorikelkka, jää paikoin notkuu, kalastaja kuvailee. Salonoja-Seppänen kuvailee jäätä ihmeelliseksi höttöhötöksi. –Olemme pohtineet, onko piilevä vaikuttanut jään koostumukseen. Kalat kuolevat verkkoon nopeasti, painuvat pohjaan ja ovat umpikurassa. Avannoissa vesi on jo kirkastunut. Piilevähän painuu pohjaan, kun se ei saa valoa. Salonoja-Seppänen opastaa, että nyt täytyy olla varovainen. Railojen tuomia vesipaikkoja ei näe, kun lunta on päällä reilusti. –Täällä saa tosissaan miettiä, missä liikkuu. Vanhoja jälkiä kun ajelee, voi melkein luottaa jään kantavuuteen, kun niissä paikoissa painuneet jäät ovat paremmat, Salonoja-Seppänen sanoo. Omaa maksimimäärää verkkoja Seppäset eivät ole päässeet laskemaan. Toisaalta kuhaa on tullut niin hyvin, että Ritvalan puolelle ei ole tarvinnutkaan viedä verkkoja. –Jää oli niin arvaamaton, että aluksi piti kulkea ihan potkukelkoilla. Jos ei kauheasti liiku järvillä, on syytä edelleen käyttää tervettä järkeä. En lähtisi suin päin ihan outoon paikkaan, Salonoja-Seppänen neuvoo.