Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Säterin pitkä piippu on kokonaan teräsbetonia, joten tiilet eivät siitä putoile – Lentovalot käydään vaihtamassa pari kertaa vuodessa

–Kun puhutaan tiilien varisemisesta Säterin piipusta, puhutaan vain tiilipiipusta. Säterin pitkä piippu on liukuvalulla tehty, sanoo eläkkeellä oleva entinen Säterin tehtaan suunnitteluesimies Enso Koenkytö . –Pitkä piippu on siis kokonaan teräsbetonia. Perustukset on juntattu peruskallioon saakka, jotta se pysyy pystyssä. Koenkytö oli aikanaan piippuprojektissa mukana. Betoninen kaasupiippu rakennettiin vuonna 1981. –Piippuun voi mennä silloinkin, kun tehdas kävi. 134-metriseen piippuun johdettiin tehtaan prosessikaasuja isoja happoteräskanavia myöten. Kaasuja kuljettava putki kulkee piipun sisällä betoniseiniin tuettuna. Teräsputki jatkuu vielä lähes kymmenen metriä yli betonipiipun. Ylhäällä on tasanne, jonne vievät korkkiruuvimaiset kierreportaat. –Niitä kun ramppasi, oli vielä maassakin sellainen tunne, että täytyy jatkaa pyörimistä, Koenkytö muistelee. Toista vuotta sitten Valkeakosken Sanomille kerrottiin, että piippuun oli murtauduttu. Luvattoman käynnin jäljitä sieltä löytyi tyhjiä tölkkejä. Koenkydön mukaan putoamisvaara on ilmeinen, jos piipussa kiipeilee humalainen. Välitasoja ei ole. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. "Uusi tilaus on taas tehty" Valkeakoskelainen yrittäjä Tomi Salo on käynyt Säterin harmaassa piipussa myös viime vuosina työkeikalla. Mukana on aina työpari. –Me eli TS-Yhtiöt Oy olemme käyneet vaihtamassa piipun lentovalot pari kertaa vuodessa. Viimeksi taisi olla keväällä tai alkukesästä. Uusi työtilaus on jo tehty eli taas olemme sinne menossa. Salo sanoo, että pitkän piipun rakennusteknisen kunnon arviointiin hänellä ei ole asiantuntemusta. –Ei sillä enää mitään kyllä tee. Ymmärtääkseni radan eteläpuolisia rakennuksia ei saisi museoviraston näkemyksen mukaan purkaa. Ovatko piiput osa säilytettäviä rakennelmia, se on "makuasia". Itseltä eivät mene yöunet, jos ne siitä rojautetaan. Enso Koenkytökään ei halua ottaa kantaa piipun tulevaan kohtaloon. Hän sanoo, että piiput toki kuuluvat teollisuuskaupungin imagoon, mutta Säterin pitkä piippu on harmaa yksilö muiden piippujen joukossa. –Tehokas se kyllä oli ja kestävä. Rikkihiilen talteenottolaitoksessa otettiin prosessista paljon myrkkyjä ja hajuja, mutta laimeimmat kaasut vietiin tähän piippuun. Piippu täytyi tehdä mahdollisimman halvalla ja nopeasti. Tuollainen oli sitten rakennusinsinöörien ja arkkitehtien ratkaisu.