Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Saara Mikkilä halusi lapsena hitsaajaksi – nyt hän tekee saumoja koulutuksessa, josta odotetaan helpotusta pitkään jatkuneeseen työvoimapulaan

Metallialan yritykset eri puolilla Suomea ovat jo vuosien ajan kamppailleet työvoimapulan kanssa, niin myös Etelä-Pirkanmaalla. Nyt paikallisten yritysten tarpeisiin koulutetaan työvoimaa yhteisvoimin. Valkeakosken ammattiopiston ja metallialan yritysten järjestämässä rekrytointikoulutuksessa 16 opiskelijalle opetetaan koneistuksen ja hitsauksen perustaitoja. Mukana on kuusi yritystä Valkeakoskelta, Akaasta ja Urjalasta. Tarkoitus on, että koulutuksen päätyttyä opiskelijat työllistyvät yrityksiin. Työvoimapula rajoittaa myyntiä Valkeakoskelaisessa Horsmalahti Oy:ssä on viimeisten kahden vuoden aikana ollut jatkuva tarve koneistajille ja levyseppähitsaajille. Yritys valmistaa ja huoltaa laitteita sellu- ja paperiteollisuuden yrityksille sekä alan koneita valmistaville yrityksille. Työvoimapulan vuoksi yritys on joutunut rajoittamaan myyntiä. Myös toimitusvarmuus on heikentynyt, sillä tekijöitä on vähemmän kuin tehtävää työtä. –Toimitusajat ovat venyneet resurssipulan vuoksi. Toimitusvarmuus on ongelma, josta keskustellaan viikoittain, sanoo konepajan johtaja Juha Nyrhinen Horsmalahdesta. Työvoimavajetta helpotetaan vuokratyöntekijöillä, mutta Nyrhisen mukaan vuokratyöntekijöiden joukossakaan ei ole tarpeeksi osaajia. Ala kärsii huonosta maineesta Valtakunnallisen työvoimapulan taustalla on vuoden 2008 lama, jolloin suuri osa metallialan ammattilaisista siirtyi irtisanomisten vuoksi muille aloille. Nyt kun työvoimaa jälleen tarvittaisiin, sitä ei ole saatavilla. Kumera Machinery Oy:n tuotantoteknikko Markku Räikkä kertoo, että työntekijöiden haku ei ole tuottanut tulosta. Jatkuvaa tarvetta työntekijöille on ollut viimeisten kahden vuoden aikana, kun yrityksen väkeä on jäänyt eläkkeelle. –Välillä on jouduttu kutsumaan eläkeläisiä takaisin töihin, Räikkä kertoo. Akaan Kylmäkoskella toimiva yritys on erikoistunut raskaiden teräsrakenteiden valmistukseen. Asiakkaina on muun muassa energia-, paperi- ja kaivosteollisuuden yrityksiä. Rekrykoulutuksen kautta on tarkoitus saada yritykselle pysyviä työntekijöitä. Yrittäjät arvelevat, että nuoret eivät hakeudu alalle sen huonon imagon vuoksi. Mainetta heikensivät laman aikaiset irtisanomiset. Lisäksi käsitykset alasta ovat vanhentuneita. Moni ajattelee edelleen, että konepajoilla tehtävä työ on likaista puuhaa. –Olosuhteet ovat kehittyneet, ja konepajat ovat nykyään siistejä. Tämän päivän metallityö on vaativaa työtä, jossa pitää hallita laajasti muun muassa tekniikkaa, materiaaleja ja tietotekniikkaa, Räikkä sanoo. Hakijoiden määrä yllätti Jonkinlaista imagon kohennusta lienee tapahtunut, sillä rekrykoulutukseen haki yli 40 ihmistä. Hakijoiden määrä yllätti ammattiopiston. –Vastaavaa yhteiskoulutusta on tehty ennenkin, mutta ensimmäistä kertaa mukana on näin monta yritystä. Se on kiinnostanut hakijoita, sanoo Vaaon yrityskoulutussuunnittelija Paul Välimaa . Nyt puolen vuoden mittaisessa koulutuksessa opiskelee 12 koneistuksen ja neljä hitsauksen opiskelijaa. Iältään opiskelijat ovat 25–55-vuotiaita. Joukossa on paljon alanvaihtajia, ja monet aloittavat uuden työn opiskelun nollasta. Opiskelijat harjoittelevat työn perustaitoja Vaaolla noin kuukauden ajan. Sen jälkeen he siirtyvät oppimaan yrityksiin neljäksi kuukaudeksi. Sinä aikana työnantaja arvioi opiskelijan taitoja ja tekee päätöksiä tämän jatkosta yrityksessä. –Tarkoitus on, että kaikki työllistyvät mukana oleviin yrityksiin, mutta varmaa työpaikkaa ei voi luvata, Välimaa sanoo. Sekä yrittäjät että ammattiopiston väki uskovat, että vastaavia koulutuksia järjestetään jatkossakin, jos nykyinen koulutus tuottaa toivottuja tuloksia. –Ainakaan meidän työvoiman tarpeemme ei täyty kokonaan tällä koulutuksella, Markku Räikkä sanoo. Saara Mikkilä ja Mirja Huhtala ovat noin kolmen viikon ajan tutustuneet erilaisiin hitsausmenetelmiin ja koneisiin. Perussauman tekemistä on harjoiteltu ahkerasti. Maaliskuun alussa molemmilla alkaa työssä oppimisen jakso Kylmäkoskella Akaassa Kumera Machineryn palveluksessa. Valkeakoskelainen Mikkilä on seurannut hitsaajan työtä lapsesta saakka, sillä isä on alan miehiä. –Muksuna haaveilin hitsaajan töistä, ja nyt olen täällä, Mikkilä kertoo. Siinä välissä hän on ehtinyt tehdä monenlaista työtä, muun muassa elektroniikka-, varasto- ja siivousalalla. Kun viimeisin määräaikainen työsuhde ei poikinut jatkoa, Mikkilä päätti tarttua metallialalta löytyneeseen tilaisuuteen. –Seurasin työpaikkailmoituksia ja huomasin, että metallialalla on paljon paikkoja auki. Se on iso juttu, että työtä on tarjolla, Mikkilä kertoo. Lempäälässä asuva Huhtala puolestaan on valmistunut artesaaniksi. Takana on paljon pätkätöitä. Pysyvää työtä ei ole löytynyt. Hitsaajan työ kiinnostaa, sillä käsillä tekeminen on Huhtalalle luontevaa. –Olen kuullut juttua, että naiset ovat viime aikoina ruvenneet hitsaamaan. Ovat kuulemma tarkkoja tekijöitä.