Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

"Pauli Kiuru kertoi valtion talousarviosta vain osan totuudesta", kirjoittaa kaupunginvaltuutettu Harri Asikainen mielipiteessään

MIELIPIDE Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) informoi koskilaisia ansiokkaasti eduskunnan päätöksistä (VS 31.12.). Kiitos siitä, tieto on aina tarpeen. Olisin kuitenkin toivonut Paulin kertovan hieman laveammin valtion talousarvion sisällöstä. Nyt Paulin ja edustamansa kokoomuksen kannalta vain mukavat asiat tulivat julkisuuteen, vaikka talousarvio sisältää paljon muutakin kuin nuo kirjoituksessa luetellut sinänsä positiiviset päätökset. Kertomatta jäi monet paljon merkityksellisemmät asiat. Kyse ei liene pelkästä muistamattomuudesta, vaan voitaneen olettaa sen olevan tarkoituksellista. Pauli jättää kertomatta, että noususuhdanteesta huolimatta hallitus jatkaa edelleen koko vaalikauden kestänyttä pieni- ja keskituloisten toimeentulon heikentämistä. Helpotusta ei ole luvassa työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden ym. vähävaraisten säällisen elämän edellytyksiin. Leikkauslinja ja tuloerojen kasvattaminen jatkuu. Porvarihallituksen periaatteisiin ei näytä kuuluvan kaikista kansalaisista huolehtiminen, koska kokoomusideologian mukaan laskusuhdanteessa ei ole varaa ja noususuhdanteessa pitää varautua laskusuhdanteeseen. Koskaan ei ole varaa parantaa meidän tavisten elinolosuhteita. Tämä ei tietenkään kokoomuksen periaatteiden mukaisesti koske hyväosaisia, joille aina pitää riittää mannaa ja makeaa. Työtuntien määrän muutos kuvaa totuutta Pääministerimme sanoi syksyllä, että ammatilliseen koulutukseen pitäisi lisätä tuhat opettajaa kun ensin oli vähennetty 2000 opettajaa. Pääministeri pohti ääneen myös, että onkohan tullut leikattua liikaa. Pohdinnat eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään konkreettiseen. Opettajia ei tullut lisää, ja köyhien toimeentulon leikkaaminen jatkui. Joku saattaisi väittää tällaisia vaalipuheiksi, kuten edellisvaalien alla koulutuslupauksen merkeissä. Pauli on oikeassa, että työllisten määrä on kasvanut 110 000 hengellä. Noinhan se on tilastokeskuksen mukaan, eikä sitä kukaan kiistä. Totuus tuosta työllisten määrän lisääntymisestä ei kuitenkaan ole aivan noin ruusuinen. Oikean kuvan työllisyyskehityksestä antaa työntuntien määrän muutos. Vuosina 2015–2018 työtunnit lisääntyivät 7,5 tunnin työpäiviksi muutettuna siten, että olisi syntynyt 50 880 uutta työpaikkaa. Siis noin puolet tuosta Paulin hehkuttamasta määrästä. Asiaa vahvistaa myös se, että työttömyysetuuksien saajien määrä väheni samana aikana 60 075 henkilöllä. Pudotusta oli ansiosidonnaista saavien määrässä ja nousua vastaavasti työmarkkinatukea saavien määrässä. Yhä useampi siis putosi pois ansiosidonnaiselta ja todennäköisesti moni joutui myös hakemaan toimeentulotukea pudottuaan ansiosidonnaiselta. Kuinka paljon tehdään palkatonta työtä? Uusia työpaikkoja, siis sellaisia työpaikkoja, joista saadulla palkalla elää, näyttäisi siis syntyneen vain puolet hallituksen hekumoimasta määrästä. Syntyneet uudet työpaikat ovat olleet paljolti osa-aikaisia, määräaikaisia ja kaikenlaista silppu- ja pätkätyötä. Vain puolet on ollut ihan oikeita työpaikkoja, joista saa myös elannon. Aivan oma lukunsa on, paljonko Suomessa tehdään palkatonta työtä ja paljonko sellainen palkattoman työn mahdollistaminen vie oikeita työpaikkoja. Se olisi myös kansanedustajan hyvä selvittää ja mieluusti myös tehdä asialle jotain. Harri Asikainen kaupunginvaltuutettu, kh:n jäsen (vas)