Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Valkohäntäpeurakanta on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja jatkaa kasvuaan – Nämä ovat pahimmat peuraonnettomuuspaikat Valkeakoskella

Peuraonnettomuuksia tapahtuu Pirkanmaalla ympäri vuorokauden, mikä eroaa jonkin verran hirvionnettomuuksien tyypillisistä ajankohdista, kertoo Pirkanmaan ely-keskus. Sääksmäen-Valkeakosken riistahoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mika Heinonen korostaa tarkkaavaisuutta peuravaara-alueilla. Päiväaikaan sattuva peurakolari kertoo usein juuri autoilijan oman havainnointikyvyn herpaantumisesta. Eniten peurat kuitenkin kulkevat aamu- ja iltahämärissä, jolloin niiden ruokailu jatkuu pitkään yöhön asti. Hän sanoo, että pääosin vaara kuitenkin vaanii pimeään aikaan, jolloin nopeasti juoksevan eläimen ennalta havaitsemiseen ja siihen reagoimiseen ei jää aikaa. Peuroja voi kulkea myös taajamien sisääntuloteiden varsilla ja jopa taajaman puolella. –Suhteessa kantaan myös metsäkauriit näkyvät kolaritilastoissa aika isosti. Täällä päin niitä saattaa olla 30 prosenttia peurakolareista. Se laji viihtyy ihan ihmisten lähellä. Pienempikokoista metsäkaurista on myös vaikeampi havaita varsinkin sulan maan aikaan. Aikuinen metsäkauris painaa puolet siitä mitä aikuinen valkohäntäpeura Missä päin Valkeakoskea voi herkimmin joutua peuraonnettomuuteen, toiminnanohjaaja Mika Heinonen? –Paha paikka on vanhalla kolmostiellä Saarioisilta Tampereelle päin. Toinen on Valkeakoskelta Toijalaan menevä tie 304 Kärjenniemen-Metsäkansan paikkeilla. Alue alkaa 304:n haarantuessa tiestä 130 ja jatkuu aina moottoritielle asti. –Näitä kohtia ovat myös tie 130 Uittamolta moottoritielle päin ja tie 303 Uittamolta Toijalaan päin. Peurakanta sinänsä on vahvimmillaan kunnan eteläosissa, Saarioispuolella. Millainen syksy ja tähänastinen talvi ovat alueellamme olleet peurakolareiden suhteen? –Aika keskimääräinen. Tilastojen mukaan määrät ovat samassa kuin ennenkin, mutta kolarit ovat ehkä jaksottuneet pidemmälle jaksolle. Syksyllä ei ollut kolareissa mitään piikkiä. Yleensä kolareita sattuu eniten peurojen kiima-aikana loka-marraskuussa, jolloin päivä lyhenee. Mikä muu peurojen liikkumiseen vaikuttaa kuin kiima? –Monet asiat, kuten keliolot. Jos talvella tulee paljon lunta, peurat eivät liiku paljon. Pitkä lumettomuus saa ne enemmän liikkumaan. Samoin, jos lumet sulavat aikaisin keväällä, lähtevät peuratkin aikaisin liikkeelle. Tällä hetkellä metsänpohjassa ei ole lähes yhtään lunta - lumi on jäänyt puihin. Miten neuvoisit autoilijoita? –Hirvivaroitusmerkit kannattaa ottaa huomioon. Ei niitä turhanpäiten ole laitettu. Nyt on käytössä myös uusia merkkejä, jotka on laitettu täsmällisesti oikeisiin paikkoihin. Uusissa merkeissä on myös suositus 60 kilometriä tunnissa. Ajovauhti vaikuttaa paljon siihen, mitä autolle tai henkilöille törmäyksessä tapahtuu. Mitä pitää tehdä, jos kuitenkin törmää peuraan? –Soita 112:een. Poliisi tulee paikalle tai ottaa yhteyttä ilmoittajaan. Tarvittaessa poliisi ottaa yhteyttä suurriistavirka-apuun loukkaantuneen eläimen jäljittämiseksi tai kuolleen eläimen noutamiseksi pois. Mihin kolaripeurojen ruhot joutuvat? –Riippuu siitä, minkälaiseen kuntoon se on mennyt. Harvoin niistä on ihmisravinnoksi. Koirat ne yleensä syövät. Joskus ei voi muuta kuin hävittää. Vieläkö syyskuun alusta lähtenyt metsästysaika jatkuu? –Peuroja saa metsästää tänä vuonna kaksi viikkoa tavallista pidempään, helmikuun puoliväliin. Sillä koetetaan saada peurakantaa leikatuksi niin, ettei lupia jäisi käyttämättä. Valkeakoskelle on myönnetty vajaa 200 peurankaatolupaa. Arviolta 25–30 prosenttia on vasta käytetty. Lumen tulo ilahduttaa metsästäjiä: saalis on helpompi jäljittää ja on myös valoisampaa metsästää. Moniko Valkeakoskella metsästää peuroja? –Seurueita on kuusi, metsästäjiä arviolta 150. Ukkoutuminen ei ole näköpiirissä, sillä uusia ja nuoria harrastajia tulee mukaan. Viime vuosina on harrastuksen piiriin tullut myös naisia. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Suomen valkohäntäpeurakanta on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja jatkaa kasvuaan. Eniten peuroja on maan lounaisosissa. Pirkanmaalla tiheys on suurin Lempäälässä, Vesilahdessa, Urjalassa ja Punkalaitumella. Kannan suuruus korreloi Pirkanmaan elyn mukaan onnettomuustiheyden kanssa. Valkohäntäpeuraonnettomuuksia tapahtuu Pirkanmaalla eniten loka-joulukuussa. Seuraukset ovat lähinnä peltivaurioita ja vastaavia.