Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Suomen koululaitos on kriisissä, joka syvenee koko ajan, kirjoittaa Hannu Viitaniemi mielipiteessään

MIELIPIDE Suomalaisten luottamus koululaitokseen on ollut kivikova, mutta nyt uudistusvimmassa ja yltiöyksilöllisyyden korostamisessa on menty peräseinään saakka. Koulun asema ihmisten arvoasteikossa on pudonnut. Opettajat ja muu koulun henkilökunta on tullut yleisesti loanheiton kohteeksi kotien ja oppilaiden taholta. On totuttu siihen, että koulu aina joustaa vaikka kuinka perusteettomiin vaatimuksiin. Tasokurssien poistaminen 1980-luvulla oli opetusta koskeva strateginen virhe. Opetusryhmässä opetuksen vaikeusaste asettuu aina ryhmän keskitasolle. Nyt kun integraatio ja inkluusion mantra ovat keskiössä, on saatu aikaan todellinen kaaos luokkiin. Siellä ovat autuaasti sekaisin hyvin heterogeeninen oppilasaines: jana kulkee todella lahjakkaista jopa lievästi kehitysvammaisiin saakka samassa opetusryhmässä. Valkeakoskellakin on säästetty Tilanne on johtanut valtaviin satsauksiin heikohkoon oppilasainekseen. Resurssit on allokoitu kerrassaan päin seiniä, kun pärjääjät on kerta kaikkiaan sivuutettu. Opetusryhmissä on paljon sellaisia oppilaita, jotka eivät kuulu kouluun lainkaan joko sairautensa tai mielenterveysongelmien takia. Kaikkein älyttömintä on ollut se, että lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvuun päättäjät ovat reagoineet säästämällä opetuksen resursseista satoja miljoonia euroja. Tässä säästämisessä myös Valkeakosken koulutoimen päättäjät ovat olleet innolla mukana. Niinpä sitten YLE:n tuoreessa opetustoimen resurssitutkimuksessa Valkeakoski oli valahtanut heikosti opetukseen satsaavien kuntien rupusakkiin. Esimerkkiä Aasiasta Suomi on pudonnut oppimistuloksia mittaavissa kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa kärkisijoilta pistesijoille. Johdossa ovat Aasian maat: Etelä-Korea, Japani, Hongkong ja Shanghai. Kaukoidän maiden nousuun löytyy selkeät syyt. Otan esimerkiksi Japanin, jonka koulutusjärjestelmä tunnetaan yhtenä maailman parhaista sen yhdeksän ominaisuuden takia: Ensin tavat, sitten tietämys: japanilaisissa kouluissa oppilailla ei ole yhtään koetta ennen peruskoulun 4. luokkaa. Heidän mielestään kolmen ensimmäisen opetusvuoden aikana ei pitäisi keskittyä lasten tiedon arvioimiseen, vaan hyvän käytöksen opetteluun, itsenäisyyteen, yhteiskunnan osana toimimiseen ja tehokkaisiin oppimismenetelmiin. Lukuvuosi koostuu kolmesta lukukaudesta. Lapsilla on puolentoista kuukauden loma ja kaksi kahden viikon taukoa, yksi talvella ja yksi kesällä. Rytmi oppimisen kannalta lienee optimaalinen. Kouluilla ei ole talonmiestä tai siivoojia, koska japanilaisissa kouluissa oppilaat ja opettajat siivoavat luokkahuoneet ja muut tilat. Tämä opettaa heille vastuuta ja ryhmissä työskentelyä. Mitään TET-harjoittelua ei siis tarvita. Koulut tarjoavat oppilaille ravitsemusterapeuttien suunnittelemat lounaat. Heillä on tarjota lapsille terveellinen ruokavalio. Perinteet kunniaan Koulut tekevät vapaaehtoistyötä. Jokainen japanilainen koulu tarjoaa lapsille lisäohjelmaa, kuten tutorointia. Koulutuntien jälkeen oppilaat menevät kotiin illalliselle, ja myöhään iltapäivällä he palaavat kouluun tekemään kotitehtäviä, oppimaan instrumenttien soittamista tai urheiluharjoituksiin. Kalligrafia ja runous ovat keskeisessä asemassa. Molemmat aiheet opettavat lapsille maan historiaa ja perinteen kunnioitusta. Koulupuvut ovat käytössä. Yhtenäistämisen tarkoituksena on poistaa materiaaliset erot ja sosiaaliset asemat oppilaiden väliltä. Käytäntö on omiaan myös vähentämään kiusaamista. Keskimääräisen läsnäolon on oltava 99,99 prosenttia. Lisäksi 91 prosenttia oppilaista kertoo, että he eivät koskaan ole jättäneet opettajaa huomiotta ja kuuntelivat aina opetusta. Yliopisto ”lomaa”: japanilaisten tulevaisuuden määrittävän ylioppilaskokeen jälkeen yliopistossa opiskelu vaikuttaa helpolta. Oppilaille on opetettu systemaattisuutta ja itsekuria. Heidän ajanhallintakykynsä mahdollistaa sekä oppimisen että liikenevän vapaa-ajan viettämisen ystävien kanssa. Siksi korkeakoulujen opiskeluajasta japanilaiset puhuvat usein "lomana ennen töitä". Näin menestytään kovassa kilpailussa. Hannu Viitaniemi Rehtori, eläkkeellä