Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Vuoden helmijutut: Tiesitkö nämä asiat tutusta Valkeakosken Valtakadusta?

Kuljetko Valkeakosken Valtakatua harva se päivä? Hyvin siis tiedät, että Osuusliike Koiton talon päädyssä lukee Koski Ravintolat. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vuosina 1939–1956 valmistunut talo oli alkuun puhdasta funkkista, kunnes sitä vuonna 1950 korotettiin. Parveke on yhä kaunis, vaikka ilmeisesti käyttökiellossa. Koitto piti myös hotellia. Vuonna 1964 sen nimi vaihtui kaupunginhotelliksi. Nykyisen Koskikaran paikalla seisoi osuusliike Keski-Häme, joka nousi vuonna 1952. Talo ravintoloineen ja hotelleineen purettiin Koskikaran alta pois joulukuussa 1991. Pitkälle ei päästä, ennen kuin kuullaan tarina Maailmansyrjästä. – Jos menisimme tästä kymmenen metriä tuonnepäin, olisimme siellä. 1800-luvun loppupuolella joku perhe rakensi sinne talon. Ruvettiin ihmettelemään, miten nyt sinne, sehän on ihan maailmansyrjässä. Siihen asti kaikki mökit oli rakennettu ihan tehtaan läheisyyteen, Heikki Heino sanoo. Sitten seuraa city-käytävä. – Ajatus oli eurooppalainen. Niitä oli Helsingissä ja maailman metropoleissa. Tässä on Valkeakosken ensimmäinen, Heino pysähtyy. Työväentalon kulman kivijalassa toimii kesäteatterin toimisto. Tältä tontilta yhdistys purki puisen työväentalon 50-luvulla. Vanhaa korskeampi rakennus valmistui pian. Vastapäätä, Valkeakoskenkadun toisella puolella seisoo Keskilinnan kerrostalo. – Huomatkaa aukio, Heino viittoo. Aukiosta kuten myös bulevardimaisesta Valtakadusta lehmuksineen saa kiittää arkkitehti Carolus Lindbergiä, jonka 1920-luvulla laatimaa asemakaavaa Valkeakoskella on toteutettu. – Hän oli aikaansa edellä, Heino osoittaa leveää katutilaa. Lehmukset istutettiin vuonna 1948. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Keskusaukion laidalla seisoo virastotalo, jossa ennen toimivat posti, tele ja poliisi. Nyt komeiden portaiden yläpuolella lukee Musiikkiopisto. Kokoustila Putkan nimi muistuttaa menneestä. Aukiota kehystävät Pohjola-talo ja Suomi-talo. Jälkimmäisen kivijalassa toimii nykyisin työterveysasema. Talojen nimet tulevat vakuutusyhtiöiltä. Pitsantuoksu taas leijuu nyt sieltä, missä ennen sijaitsi Suomen Yhdyspankki. Ulkoseinässä kiiltelevät vieläkin mustat kivilaatat. Entiseksi pankiksi tunnistaa myös kirjakaupan tilat Kauppatorin kulmauksessa. Katso ulkoseinän pinnoitetta! Toiselta puolelta kauppatoria vartioi vuonna 1956 valmistunut, keltainen Silakkalinna. Valkeakoski oli ensin vain mökkikylä, kunnes tulivat Salo, KOP ja Koitto. Kauppias Oskari Salo rakensi 30-luvun loppupuolella kaupparakennuksensa, ennen kuin Valtakatua oli edes avattu. Nykyään tunnistat tämän talon kyltistä, jossa lukee Mama's. – Kunpa Salonkin kyltti olisi säilynyt, Heino miettii kiitellen UPM:ää, jossa aarnikotka ei ole pudottanut seinästä kuusenkuvaa. KOP:n pankkitalo (1940) on kerran jo uusittu. Taas tontilla rakennetaan. Pankkikriisin jälkeen KOP:sta tuli Merita ja viimein Nordea. Enää tällä pankilla ei ole konttoria Valkeakoskella. Valtakatunsa Valkeakoski olisi saanut ehkä viidessä vuodessa, ellei sota olisi tullut väliin, Heino arvelee. Taloja ei rakennettu sodan mentyäkään järjestyksessä. Valtakadun viimeiset rakennukset valmistuivat vasta 1961 ja 1969.