Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Jo puoli tuntia pelitapahtumassa riitti vakuuttamaan, että kyseessä on sosiaalisempi laji, kuin osasin odottaa

Kumara hahmo kyyhöttää yksin huoneessa, jota valaisee vain tietokoneruudun hohde. Käsi nousee hiireltä vain tarttuakseen limsapulloon tai karkkipussiin. Tällainen on ensimmäinen mieleen tuleva kuva tietokonepelaajasta ainakin minun päässäni. Näin siitäkin huolimatta, että pelaaminen on nykyään paitsi suosittu harrastus, myös vakavasti otettava urheilulaji, jossa liikkuvat isot rahat. Kuten mitä tahansa urheilukisaa, e-urheiluturnauksia seuraa paikan päällä sadat ja tuhannet katsojat. Kisoja näytetään myös televisiossa. Parhaimmat e-urheilijat ovat supertähtiä. Linnan juhlissakin nähtiin tänä vuonna lajin edustajia. Tietokonepelaaminen herättää edelleen ennakkoluuloja, eikä sitä äkkiseltään miellä sosiaaliseksi harrastukseksi. Valkeakoskella järjestettiin viikonloppuna ensimmäistä kertaa epävirallinen, kolmen tietokonepelin turnaus. Tapahtuma keräsi noin 50 nuorta yhteen pelaamaan. Tapahtuman yksi tarkoitus oli edesauttaa nuorten sosiaalista kanssakäymistä ja siten ehkäistä syrjäytymistä. Jo puoli tuntia tapahtumassa riitti vakuuttamaan, että kyseessä on sosiaalisempi laji, kuin osasin odottaa. Moni paikalla ollut nuori sanoi, että nimenomaan kavereiden kanssa pelaaminen on koko homman juju – sen lisäksi, että pelit ovat koukuttavia. Lapset ja nuoret kokoontuvat pelien äärelle, usein ihan fyysisesti samaan huoneeseen. Vaikka pelaaja olisi fyysisesti yksin omassa huoneessaan, verkon kautta pelaajalle avautuu koko maailma. Pelaajat kommunikoivat toistensa kanssa luurien ja mikrofonien avulla. Pelaamalla löytää uusia tuttavuuksia, ehkä jopa ystäviä. Kielitaito kehittyy, jos pelikaverit asuvat ympäri maailmaa. Liittyy pelaamisen toki kielteisiäkin puolia. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla täytyy olla tarkkana siitä, ettei pelaaminen mene liiallisuuksiin. Useiden tuntien yhtäjaksoinen istuminen ruudun äärellä limsan ja karkin voimalla ei ole hyväksi lapsen terveydelle. Siksi vanhempien on syytä huolehtia, että pelaamista harrastava lapsi tekee muutakin kuin pelaa. Ammatikseen pelaavilla e-urheilijoilla on tiukka treeniohjelma, jotta fyysinen kunto pysyy hyvänä. Toivottavasti pelaamista harrastavat, ehkä ammattilaisuudesta haaveilevat lapset ja nuoret ottavat mallia esikuvistaan myös tässä suhteessa. "Pelaamista ei äkkiseltään miellä sosiaaliseksi…harrastukseksi."