Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

"Kaikista ei tarvitse tulla arkkitehtejä ja taiteilijoita, mutta ongelmanratkaisutaito ja havaintokyky kehittyvät kuvataidekoulussa"

Entisen postitalon ylimmästä kerroksesta Valtakadun varressa näkyy kauas, vaikka kerroksia on vain neljä. Valkeakosken kuvataidekoulun rehtori Johanna Kivioja valittiin Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton puheenjohtajaksi liiton syyspäivillä 22. marraskuuta. Liittoon kuuluu noin 70 kuvataidekoulua. Valkeakoskella toimii yksi maan vanhimmista, miltei 40-vuotias kuvataide- ja käsityökoulu Emil. Oppilaita kuvataidekoulussa on noin 450. He ovat 6-18-vuotiaita. Valkeakosken lapset ja nuoret voivat valita lukuisista harrastuksista. –E ole ajatellut asiaa kilpailun kannalta. Teemme hyvin sen, minkä teemme. Joissain nivelkohdissa toki joudutaan kilpasille, esimerkiksi silloin, kun lapsella alkaa olla urheiluharrastus viisi kertaa viikossa, rehtori Kivioja sanoo. Liitto keskittyy kuvataidekoulujen valtakunnalliseen kehittämiseen järjestäen koulutuksia ja vaikuttaen alallaan yhteiskunnallisesti ministeriö- ja lainsäädäntötasolle asti. –Näen tärkeäksi verkostoitua valtakunnallisesti ja jakaa osaamista. Neljä koulua yhdessä Tänä vuonna päättyy Opetushallituksen tukema kuvataidekoulujen arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen valtakunnallinen kehittämishanke. Kuvataide- ja käsityökoulu Emil osallistui siihen Lohjanseudun ja Lappeenrannan kuvataidekoulun sekä lahtelaisen Taide- ja muotoilukoulu Taikan kanssa. Kumppaneina olivat Taiteen edistämiskeskus, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Arcinfo ja Kuvataidekoulujen liitto. Salvos-nimiseen hankkeeseen osallistui noin tuhat lasta ja nuorta. Äskettäin ilmestyi myös suomen- ja englanninkielinen Salvos-hankkeen julkaisu. Kannessa tyttö kuvaa itseään sosiaaliseen mediaan purkutalon raunioilla. Tytöllä on teatteripuku, jollaisen voisi nähdä taidemuseossa nuoren naisen muotokuvassa tai satukirjassa. Somesatujen kuvauspaikka oli kuvataidekoulun liepeiltä, sillä Töyräänkadulta hävitettiin omakotitaloja. Oppilaat kuvasivat myös Lepänkorvan puiston näkymiä, aistivat tunnelmaa ja tutkivat mittakaavaa. Myöhemmin he suunnittelivat hyvää kaupunkipuistoa. Rakennettu ympäristö ja oppilaan suhde siihen ovat kulkeneet koulun opetuksessa jo pitkään. Opetussuunnitelmauudistuksessa tulivat tavoitealueiksi myös osallisuus ja vaikuttaminen. Yhteiskunnan jäseneltä kysytään visuaalista lukutaitoa. Aktiivinen ote yhteisöön –Kun osaat, pystyt vaikuttamaan, Johanna Kivioja sanoo. Hän lisää, että kaikista ei tarvitse tulla arkkitehtejä ja taiteilijoita, mutta ongelmanratkaisutaito ja havaintokyky kehittyvät. Ryhmässä ei ole yhtä oikeaa ratkaisua vaan monta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Rehtorin mielestä lapset ja nuoret pulppuavat hyviä ideoita. Kaupunkisuunnittelusta ollaan alustavan suunnitelman mukaan tulossa kertomaan oppilaille etelärannan suunnitelmista. –Tarkoitus olisi oivaltaa, mitä kaavoituksessa tehdään. On hyvä tietää, miten prosessit menevät ja sekin, että niihin voi jossakin kohti vaikuttaa, jos on aktiivinen. Kuvataidekoulu on mukana koulutus- ja hyvinvointikeskuksen tilankäytön tehostamishankkeissa. Nyt koulu on hajasijoitettu neljään eri paikkaan. Musiikkiopiston yläkerta vanhassa talossa on tiloiltaan ahdas, epäkäytännöllinen ja varastotiloiltaan kehno. Satoja kiloja savea saa kantaa ylös portaikkoa pitkin. Ilo on se, että muutto vapaa-aikakeskukseen häämöttää lähivuosina. "Kaikista ei tarvitse tulla arkkitehtejä… ja taiteilijoita"