Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Sivuutettu näkökulma kirkkokeskustelussamme?

Valkeakosken kirkon purkupäätös on keskusteluttanut pitkään. Se jätti muut asiat seurakuntavaaleissakin jokseenkin alleen. Keskustelun runsaus ja ponnekkuus yllättivät. Sanan säilää käytettiin eniten kirkon säilyttämisen puolesta. Yksi näkökulma on kuitenkin jäänyt likipitäen vaille huomiota. Se on Raamatun näkökulma kirkon tai vastaavan rakennuksen käyttöön ja purkamiseen. Asiayhteys voi houkutella ylitulkitsemaan ja hengellistämään. Pyhyyden äärellä toki myös vaietaan. Katsomuksellinen asenteellisuus voi antaa asiaan taas liian valmiin tai kaavamaisen vastauksen. Raamatun tieto on tässä tärkeä siksikin, että ev.lut. kirkkomme tunnustaa sitä uskoa, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan (ks. Kirkkojärjestys 1055/1993, 1 §). Vuoden 1938 Raamatun käännöksessä ei ole sanaa kirkko, mutta 1992 käännöksessä se on kahdesti. Siinä kreikan sana ecclesia (esim. eri tavoin järjestäytynyt kristillinen yhteisö) on käännetty sanalla kirkko. Agricola käytti kirkko-sanaa tarkoittaessaan rakennusta. Raamatusta tuttuja rakennuksia ovat mm. temppeli, pyhäkkö, synagoga sekä Jumalan huone ja rakennus. Sanavalinnan merkitys avautuu yhteydessään. Olisiko Raamatussa jotain neuvoa tai viisautta ikiomaan kirkkoasiaamme? Jeesus lainasi osin Jesajaa sanoen: ”Minun huoneeni on oleva kaikille kansoille rukouksen huone, mutta te teette siitä rosvojen luolan" (ks. Matt. 21:13). Tilanteeseen liittyi temppelin puhdistaminen esimerkiksi rahanvaihtajista. Teollaan Jeesus korosti temppelin pyhää käyttötarkoitusta. Kirkon vihkimisessä kirkkorakennus erotetaan pyhään käyttöön seurakunnan kokoontumista, Jumalan sanan julistusta ja sakramenttien jakamista varten” (Kirkollisten toimitusten opas 2006). Käyttöön erottamisen aikaa ei ole rajattu. Jeesus ei väheksynyt esimerkiksi synagogissa kokoontumisia, vaikka hänen opetuksensa poikkesikin paikallisten pappien opetuksesta. Jeesus kävi tapansa mukaan synagogassa, mutta opetti myös mm. vuorelta, kodeissa ja kasvotusten (ks. Luuk. 4:16). Salomo todisti, että jos Herra ei taloa rakenna, turhaan rakentajat näkevät vaivaa (Ps 127:1). Kyseessä voi olla näkyvä kirkko tai sellainen uskovien yhteytenä, mutta myös Jumalan siunaus ja varjelus tai niiden puuttuminen. Paavalin sanat Ateenan Areiopagilla ”Jumala ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä” (Ap.t. 17:24) viitannevat siihenkin, etteivät rakentajat olleet tunteneet elävää Jumalaa. Paavali oli nähnyt ateenalaisten epäjumalilleen pyhittämiä paikkoja. Herran asumisen paikka täsmentyy Jeesuksen sanoissa: ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään” (Matt. 18:20). Jeesuksen silmillemme näkymätön läsnäolo ei edellytä rakennuksia. Selvää vastausta purkamisasiaamme iso kirja ei anna. Ihmiset ovat kautta aikain antaneet arvoa pyhiksi mainituille rakennuksille eri tavoin – kunnostakin riippumatta. Olennaista on, että niiden käyttö palvelee pyhiä tarkoituksia. Kirkon rakentamisella ja purkamisellakin on aikansa (ks. Saarn. 3:3). On kuitenkin olennaista, onko rakentajilla, rakennuttajilla ja purkajilla aito rukouksen mieli: ”Tapahtukoon tässäkin asiassa Taivaallisen Isämme tahto” (vrt. Matt. 6:10). Esko Korkeakoski Kirkkovaltuuston varajäsen Edit: Korjattu Esko Korkeakosken titteli.