Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Toivo elää, että Kari-paviljonki tulee kuntoon Karin 100-vuotisjuhlille – Suunnitelmat on tehty, avustus on haussa ja lainaakin tarvittaneen rutkasti

Pilapiirtäjä, professori Kari Suomalaisen syntymästä tulee syksyllä 2020 kuluneeksi sata vuotta. Jos hyvin käy, on Visavuoren museossa Valkeakosken Sääksmäellä toimiva Kari-paviljonki käynyt siihen mennessä läpi kaipaamansa peruskorjauksen. Perusnäyttely esittäytyy sitten uusittuna fiksuksi kunnostetussa rakennuksessa. Toive on Visavuoren Museosäätiön, jolla on suunnitelmat rakennuksen noin 800 000 euroa maksavasta remontista –Rakennuksen valmistumisesta on noin 30 vuotta, eikä ole sen jälkeen tehty oikein mitään. Voikin sanoa, että se on kaikilta osin vähän rapistuneessa tilassa eikä oikein vastaa nykyajan vaatimuksia, ei työntekijöiden eikä oikein enää yleisönpalvelunkaan kannalta, Visavuoren museon toiminnanjohtaja Juha Myllylä sanoo. Eri museoilla alkaa olla myös tiukat vaatimukset kosteus-, valo- ja lämpöoloista, joihin teoksia suostutaan lainaamaan. –Kokonaista näyttelyä ei onneksi ole vielä jouduttu perumaan. Viime viikon lopussa Valkeakosken Sanomista saattoi huomata kuulutuksen, joka koski Visavuoren Museosäätiön hakemaa poikkeus- ja rakennuslupaa Kari-paviljongin laajentamiseksi. –Mitään isoa laajennusta ei olla tekemässä. Näyttelytilat eivät laajene, Myllylä tarkentaa. Laajennus jatkaisi rakennusta muutaman metrin pysäköintipaikan suuntaan. Sitä kautta tultaisiin sisälle vastaanottotiskille. Myös työsuojelupiirin tarkastajat ovat vaatineet kohentamaan työskentelyoloja jo muutama vuosi sitten. Asiakkaat harhailevat yläpihalla Suurin muutos on nimenomaan rakennuksen sisäänkäynnin kääntäminen rakennuksen toiselle puolelle. –Nyt se on ikään kuin nurinpäin. Kun se tehdään toiseen päätyyn, sen huomaa heti alueelle tullessaan. Se helpottaisi niin työntekijöitä kuin yleisöäkin. Suunnitelmissa on myös henkilönostin auttamaan pyörätuoliasiakkaiden kulkua. Koko hanke on vielä epävarma, mutta suunnitelman mukaan rakennuksessa parannetaan myös näyttelyoloja, kuten valaistusta, lämmitystä ja pintoja. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Rakennuksessa on sähkölämmitys, josta ei ole tarkoitus luopua. Pikemminkin halutaan parantaa eristyksiä. Jos talvella on tarve häätää kylmää esimerkiksi viherhuoneesta, on kesällä korjattavaa liiassa kuumuudessa ja kosteudessa. Talon sähköt ja putket ovat pääosin kunnossa. Vuodoista kärsinyt ja paikkailtu katto jouduttiin uusimaan jo viime keväänä. Valtionavustusta on alustavasti luvattu Kari-paviljongin kunnostukseen haettiin keväällä avustusta Opetusministeriöstä, joka on sittemmin alustavasti luvannut 250 000 euroa. Asian toivotaan varmistuvan vuoden vaihteeseen. –Sen jälkeen keskustellaan kaupungin kanssa siitä, miten muu rahoitus hoidetaan. Ilmeisesti lainamenettelyllä. Toiveikkaita olemme. Jotain on kumminkin pakko tehdä, että rakennuksessa pystytään toimimaan. Myös lupa-asia on vielä kesken. Siihen liittyvä kuuleminen on meneillään. Myös Pirkanmaan maakuntamuseolta ja ely-keskukselta on pyydetty lausunnot. Museolla on edelleen jonkin verran läpikäymätöntä Kari-aineistoa. Juhlavuoteen ja rakennuksen kunnostukseen mennessä kaiken toivotaan ehtivän hyvään järjestykseen museon arkistoon. Muille Visavuoren museon rakennuksille riittää suurten kunnostusten ja kattojen uusimisen jälkeen toistaiseksi tavanomainen ylläpitokunnostus. Kari Suomalainen (1920-1999) oli ja on Suomen tunnetuin pilapiirtäjä. Hänen äitinsä oli oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin tytär Estelle ja isänsä viulutaiteilija, musiikkikriitikko Yrjö Suomalainen. Visavuoren museossa on Kari Suomalaisen isoisän Emilin perheen taiteilijakotirakennus sekä hänen ateljeerakennuksensa. Vuonna 1990 valmistui Kari-paviljonki Karin isoisän entisen kasvihuoneen paikalle. Se sai myös talvipuutarhan. Kari-paviljongin rakentaminen oli tullut tarpeelliseksi, kun Kari Suomalainen lahjoitti Visavuoren museosäätiölle vuonna 1988 koko elämäntuotantonsa. Lahjoituksen ehtona oli, että kokoelma saa kodin pilapiirtäjän isoisän taiteilijakodin naapuriksi. Kari suunnitteli ryhtyvänsä taidemaalariksi ja aloitti 16-vuotiaana opinnot Ateneumin piirustuskoulussa. Sota keskeytti taideopinnot. Suomalainen toimi TK-piirtäjänä. Lehtimaailmassa Kari kuvitti ensin Arijoutsin pakinoita. Helsingin Sanomien pilapiirtäjänä hän toimi yli 40 vuotta alkaen ensimmäisestä, 31.12.1950 julkaistusta piirroksesta. Lähde: www.visavuori.com