Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Korkeakankaalle ei latumaksuja – liikuntatoimenjohtaja: "Ei kovin järkevää. Paikalla pitäisi olla aamusta iltaan kahdessa vuorossa kello 6–21 joku keräämässä maksuja."

Korkeakankaan varastolumella tehty latu on viimeistelyä vaille valmis. Hiihtokeskuksessa on nyt kaksi kilometriä hiihdettävää paanaa. Tykkilumilatu on pidempi kuin koskaan aiemmin. Varastolumella on tehty latua vuodesta 2010. Rata on hyvässä kunnossa ja kovassa käytössä. Maalialuetta viimeistellään kilpailuihin, jotka Haka järjestää lauantaina 8. joulukuuta. Keskustelu hiihdon maksullisuudesta velloo puolesta ja vastaan. Voisiko Korkeakankaan tekolumilatu olla maksullinen? –Kaikki on mahdollista, mutta paikalla pitäisi olla aamusta iltaan kahdessa vuorossa kello 6–21 joku keräämässä maksuja. Kun paikka on kaupungin omistama ja hallinnoima, maksujen kerääminen ei olisi edes kovin tuottoisaa, koska pelkästään palkkakulut söisivät suuren osan tuotosta, Valkeakosken liikuntatoimenjohtaja Timo Kukkonen vastaa. Valkeakosken tapaa arvostetaan Tekolumiradan maksullisuus vähentäisi merkittävästi Korkeakankaan ladulta niitä harrastajia, joiden harrastamisella olisi suurin merkitys väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. –Maksullisuus iskisi harrastehiihtäjiin, terveytensä vuoksi kuntoileviin, pieniin lapsiin ja lapsiperheisiin. Korkeakankaan on tarkoitus olla matalan kynnyksen liikuntapaikka, joka on hyvin tavoitettavissa ja helppo harrastaa. Suomen kunnissa siellä täällä valmistellaan samantyylisiä ratkaisuja kuin Valkeakoskella. Kukkonen saa kyselyjä joka vuosi. –Meidän tapaamme tehdä arvostetaan muuallakin. Tiistaina minulle soitettiin Orimattilasta, joka valmistelee varastolumella tehtyä latua ensi talveksi. Siellä halutaan tietää, miten rata kannattaa tehdä ja mitkä ovat kustannukset. –Tampereella ja tästä vuodesta alkaen myös Lempäälässä tykkilumiladun käyttö on maksutonta. Kunnat rupeavat satsaamaan siihen, että varastolumella tehdään kuntalaisille maksuttomia latuja, Kukkonen sanoo. Maksullisia tykkilumilatuja pyörittävät pääsääntöisesti seurat, jotka keräävät varoja toimintaansa ja ladun ylläpitokuluihin – kuten Nokialla. Timo Kukkonen myöntää, että kuntien ylläpitämien tekolumiratojen kertakustannus on kohtuullisen iso. Siis raha siitä työstä, kun lumi tykitetään talvella varastoon ja levitetään seuraavana syksynä purun alta maastoon. –Valkeakoskella puhutaan kuitenkin alle 20 000 euron kustannuksista vuodessa. Käyttäjiä taas on useita kymmeniä tuhansia kauden aikana. Kyse on yksi kaupungin halvimmista liikuntapaikoista, jos lasketaan, montako euroa maksaa yhtä käyntiä kohden. Kukkonen huomauttaa, että radan ylläpidon kustannukset lumen levityksen jälkeen ovat häviävän pieniä. –Koko talven ajan rata pyöräytetään latukoneella kerran päivässä kuntoon, mihin aikaa kuluu varttitunti. Valvontaa ei tarvita, kun latumaksuja ei peritä. Kukkonen lisää, että jos maksuja pitäisi Korkeakankaalla ryhtyä keräämään, samalla logiikalla pitäisi kerätä maksuja hyvin monesta muustakin maksuttomasta liikuntapaikasta Valkeakoskella. –Suunta on kuitenkin se, että vauvasta vaariin kuntalaisille pitäisi tarjota lisää näitä matalan kynnyksen liikuntapalveluja monipuolisesti. Kaupunki haluaa palvella asukkaitaan ja pitää yllä heidän terveyttä ja hyvinvointia. Kukkosen mielestä syksyn aikana käytyjä keskusteluja muistakin liikuntakohteista vaivaa kustannustietoisuuden puute. –Ei osata oikeasti hahmottaa, mitkä ovat todellisia kustannuksia ja kävijämääriä. Korkeakankaalla käy tolkuttomasti väkeä hiihtämässä, arviolta toistakymmentä tuhatta jouluun mennessä. Jos lasketaan koko kauden kustannukset euroa per kävijä, puhutaan joistakin kymmenistä senteistä kävijää kohden, Kukkonen laskee. Korkeakankaan laskettelurinteen ja Kerhomajan luisteluradan lopettaminen ovat provosoineet keskustelua liikuntapaikoista. –Liikuntapaikkojen sulkeminen tuntuu kieltämättä pahalta. Varsinkaan Korkeakankaan rinteen ylläpidon lopettamiselle on vaikea löytää riittäviä perusteita juuri nyt, Timo Kukkonen sanoo.