Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

En ymmärrä, miksi osinkotavoitteesta pitäisi jo etukäteen tinkiä

Haluaisin vielä yrittää hieman selventää osakeyhtiölain pohjalta osakeyhtiön toimintaa yleisesti ja osingonjakoa erityisesti sekä arvioida Valkeakosken Energian tilannetta sen omien ja vähän muidenkin nettisivuilta löytyviin tietoihin nojautuen. Osakeyhtiön toiminnan ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille (Osakeyhtiölaki, 1. luku, §5). Yhtiökokous päättää hallituksen esityksestä osingonjaosta joko tilikauden voitosta tai vapaan oman pääoman rahastosta (OYL luku 13, §1.) Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden ( Oy-laki luku 13, §2), eli pankkilainalla ei osinkoja makseta, kuten talousarviokokouksessa väitettiin. On myös väitetty alemman osingon estävän sähkön hinnan korotukset. Näin voi käydä, tai sitten ei. Todettakoon nyt kuitenkin (ajankohtaista terminologiaa käyttäen), että ei sillä kovin suurta Herran huonetta korjata. Nimittäin, kyseinen 300 000 euroa jaettuna tasan Energian toimittamalle koko sähkömäärälle tekisi noin 0,17 c/kWh, eli tämän verran olisi "korotuksentorjuntavara". Kaupunki sen sijaan pystyisi sillä summalla hankkimaan alan termeillä ilmaisten useitakin kipeästi kaivattuja auttavia käsipareja. Energian antaman tiedon mukaan sähkönmyynnin tilanne on paranemassa, kun suuria tappioita aiheuttaneiden sähkökaupan ylisuojausten kuluvaikutukset vähenevät ja loppuvat kohta kokonaan. Toisella Energian tärkeällä toimialalla, sähkönsiirrossa, toiminta on monopoliluonteista ja siitä johtuen Energiavirasto valvoo sähkön siirron hinnoittelua taaten sijoitetulle pääomalle varman tuoton. Tuotto ei voi olla ihan huono, koska ulkomaalaiset suursijoittajat aina Australiaa myöten ovat rientäneet omistamaan suomalaista sähköverkkoa, milloin sitä on ollut myynnissä. Kaukolämmön hinnassa Energia sijoittuu Energiateollisuus ry:n runsaat 200 kaukolämpölaitosta käsittävässä vertailussa melkoisen tarkasti aritmeettiseen keskiarvoon, eli puolet alan toimijoista tulee toimeen alhaisemmallakin hintatasolla. Näistä lähtökohdista näyttäisi siis siltä, että Energian osingonmaksukyky ei olisi nyt ainakaan huonompi kuin viime vuonna, jolloin osinkoa jaettiin 1,8 miljoonaa, kuten monena aiempanakin vuotena. Siksi en ymmärrä, miksi osinkotavoitteesta pitäisi jo etukäteen tinkiä, elleivät sitten osingon alentamisen kannattajat tiedä jotakin asian kannalta oleellisen tärkeää, minulle tuntematonta seikkaa. Kauan ei enää tarvitse arvailla, vuosi päättyy, tilinpäätökset valmistuvat ja nähdään, onko varaa vai ei.