Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

"Eihän kaatopaikka järven rannalla voi olla", parahtaa Mahlianmaan lähinaapuri – 53 yksityishenkilöä valittaa Fortumista hallinto-oikeuteen

–Eihän kaatopaikka järven rannalla voi olla, sanoo Mahlianmaan jätekeskuksen mökkiläisnaapuri Maija Kiviranta . Kärjenniemeläiset vievät Valkeakoskelta Vaasan hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, saako Fortum Environmental Construction todella laajentaa toimintaansa Valkeakosken Mahlianmaalla. Asukkaat pettyivät Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myönnettyä lokakuussa luvan yrityksen toiminnan muuttamiselle ja aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Valituksen takana on 53 yksityishenkilöä, Suomen luonnonsuojeluliiton Valkeakosken yhdistys, Vanajavesisäätiö ja Kärjenniemen yhteisalueet, joka omistaa teollisuusjätekeskuksen lähipiiristä yhteisiä maa- ja vesialueita. Valituksentekijöihin kuuluva Marja Ilovuori kertoo huolestuneille asukkaille vakuutetun esimerkiksi, että teollisuusjätekeskuksesta ei pääse mitään vuotamaan maastoon. –Maastosta ihan selkeästi kuitenkin näkee, että saostusaltaan ja järven väliin on jotakin vuotanut. Siinä ei kasva mikään. Lupa: "Saa aloittaa, vaikka valitettaisiin" Luvan mukaan yritys saisi rakentaa maisemavallia, tehdä Mahlianmaalle uuden käsittelykenttäalueen ja ottaa uusia jätteenkäsittelytoimintoja käyttöön, vaikka lupaan haettaisiin muutosta. Valittajien mielestä lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamiseen annettu lupa täytyy kieltää. Muutoin koko valitus on hyödytön. Lupa vaaditaan hylkäämään. Jos sitä ei kumota, vaaditaan palauttamaan se avin käsittelyyn. Allekirjoittajat kutsuvat hallinto-oikeutta tekemään katselmuksen paikalla. He vaativat hallinto-oikeutta tutustumaan teollisuusjätekeskukseen sekä sen alueella että Marjosaarentien puolella ranta-alueella. Vastarannalla käyntiä suositellaan. Laajennusalue tulisi noin 70 metrin päähän rannasta. Lupa myönnettiin Mahlianmaan kaatopaikan nykyiseltä käsittelyalueelta Vanajaveden Kärjenniemenlahden rannan suuntaan viettävälle alueelle. Se on entistä niittyä, alavaa ja sadejaksoina vetistä maastoa. Valittajien mukaan olisi mahdoton valvoa, kuinka paljon vanhan Säterin kaatopaikan ja nykyisen teollisuusjätekeskuksen myrkyllisiä suoto- ja hulevesiä valuu vesistöön. Heistä ne uhkaavat pohja- ja pintavesiä saastumisella. Pelko: Haittaa asutukselle, luonnolle ja ympäristölle Asukkaat eivät halua sen enempää maavallia kuin puuston kaatoa. Jätetäyttö nousisi lopulta kymmenen metriä vallia korkeammalle. Pelko on lisääntyvästä maisema-, melu- ja pölyhaitasta. Paitsi laajalti asukkaille, haittaa arvioidaan tulevan luonnolle ja ympäristölle. Haittavaikutuksia vesistöön olisi valittajien mukaan mahdoton korjata. Valituksessa muistutetaan, että myrkylliset valumat Kärjenniemenlahteen pilaavat mahdollisuudet virkistyskäyttöön. Kalakanta elpyi 1990-luvulla. Etäisyys teollisuusjätekeskukseen Valkeakosken keskustasta on maanteitse noin 6,5 kilometriä, linnuntietä lyhyempi. Kaupungin keskustaan on 3–4 kilometriä. Noin kahden kilometrin säteellä teollisuusjätekeskuksesta asuu noin 2 000 ihmistä. Juttu jatkuu karttakuvan jälkeen. Valituksessa muistutetaan Säkkisaaren osayleiskaavasta, joka on vuodelta 2012. Noin kilometrin etäisyydellä teollisuusjätekeskuksesta sijaitseva Säkkisaari on osoitettu pien- ja kerrostaloalueeksi, jonne vuoteen 2030 mennessä voi sijoittua 2 700–3 000 asukasta. Lisäksi ilmenee, että lähimpään vapaa-ajanasuntoon on matkaa noin 200 metriä. Lähin asuinrakennus sijaitsee 150 metrin etäisyydellä. Tämä on kovin lähellä esimerkiksi betoninmurskausta ajatellen. Valituksen mukaan teollisuusjätekeskuksen haittavaikutukset ovat moninaiset ja palautumattomat ja kesto pitkäaikainen. Esimerkiksi jos alueelle varastoidaan asbestijätettä ja pakkaukset tulevaisuudessa rikkoutuvat, jätteestä aiheutuu todellinen ympäristöriski, sanotaan valituksessa. Olisitko sinä huolissasi seuraavan kuvan ylivuotoputkesta?