Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tiaiset ovat päällepäsmäreitä ja närhet valtaavat rasvapötkön pienemmiltään – hälytys tulee, kun yllä liitää varjo

Viikosta toiseen on pilvien peittämältä taivaalta tullut tihkusateen muodostamaa sumua sekä toisinaan silkkaa vettä. Sitä se on ollut, vaikka kaikkien vanhojen muistitietojen mukaan ilmassa pitäisi jo olla pientä pakkasta ja tihkusateen sijasta lumihiutaleita. Jos ei tullut maa kerrasta valkoiseksi, hitaasti päivä päivältä maahan lumeksi kiteytyneet hiutaleet saivat lumipeitteen maisemaan muutamassa viikossa. Nyt on kuitenkin luonnossa liikkuminen ollut vesilitkussa ja kurassa rämpimistä. Kasvillisuus, pensaat ja puiden alhaalla olevat oksat pisaroivat sen verran, että asusteet ovat nopeasti märkinä. Märkiä ovat maastossa liikkuvat eläimetkin, niin nisäkkäät kuin linnutkin. Maakunnassa liikkuessa lähes ainoita lintuja varislintujen lisäksi ovat vielä suurina parvina muutamilla sänkipelloilla ruokailevat laulujoutsenet. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vastaan jolkottelee epäluuloinen kettu Joskus sattuu noilla maaseuturetkillä outoja, kuten sekin, kun tiellä tulee vastaan kettu. Pysähdyt, eikä eläin huomaa. Pysyt paikallasi, ja otus jolkottelee kohti. Se ei osaa kameraa kasvojen edessä pitävää, paikallaan pysyvää ihmistä sijoittaa mihinkään vaaralliseen, eikä saa kohteesta hajua. Epäluuloisena se kuitenkin juoksee varoen ohi, jatkaa sitten matkaa edes taakseen vilkuilematta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Tiaiset päsmäröivät laudalla Lähes kaikki lähiseudun linnut ovat yöpymispaikastaan herättyään siirtyneet ruokintapaikalle tai sen tuntumaan. Lyhyt valoisa aika on käytettävä mahdollisimman hyvin hyödyksi. Tiaiset ovat päällepäsmäreitä ja ajavat toisiaan takaa. Näin niiden ruokailu on varsin katkonaista, ja nuo takaa-ajot lyhentävät kallista ruokailuaikaa. Närhet keskeyttävät myös normaalin ruokailun vallatessaan ruokintalaudan tai rasvapötkön pienemmiltään. Ne eivät onneksi viivy pitkään ruokailemassa, vaan jatkavat taas pian matkaa. Mustarastaat ovat myös persoja rasvalle, mutta näiden ruokaillessa tiaiset uskaltautuvat kuitenkin samalle rasvalle. Hälytys, hälytys Tuon tuosta tapahtuu tiaisten joukossa hälytys: joku linnuista luulee vaaran uhkaavan. Linnut lentävät lähikuusiin, mutta osa jää kuitenkin paikalleen. Kun mitään ei tapahdu, ne jatkavat ruokailua aiempaan tapaan. Sitten tapahtuu todellinen hälytys ja viherpeipot lähtevät kokonaan pois paikalta. Mustarastas poistuu vihlovaa varoitushuutoaan pitkittäen. Varjo liitää ruokintapaikan yli, ja tiaisetkin pakenevat paikalta. Haukka jaksaa odottaa Kaunis vanha varpushaukkakoiras kaartaa puiden välissä ja pysähtyy kuivalle, ohuelle puun oksalle. Lintu tarkkailee ympäristöään ja välillä se oikoo nokallaan rintahöyheniään. Tiaiset ilmaantuvat jo varovaisesti takaisin. Osa käy jopa katsomassa varpushaukkaa lähempää. Haukka odottaa. Sillä ei tunnu olevan kiirettä, ja kohta tuntuu siltä, kuin suurin osa tiaisista olisi unohtanut koko saalistajan. Eivät tiaiset kuitenkaan ole unohtaneet, sillä kun varpushaukka näkee sopivan saaliin, se valmistautuu ja ponnahtaa oksaltaan liikkeelle. Auringonkukansiementä auki hakkaava sinitiainen, jonka haukka on ottanut kohteekseen, poistuu oksaltaan silmän räpäyksessä. Haukan kynnet harovat tyhjää ja se joutuu kaartamaan takaisin ilman saalista. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Oksaltaan haukka tarkkailee maastoa ja uutta saaliskohdetta. Sitten se kiinnittää huomionsa kauempana liikkuvaan eläimeen. Supikoira kulkee haukan ali ja ruokintapaikan ohi, pysähtyy katsomaan ympärilleen ja jatkaa sitten matkaa. Se tietää, että rasva joka sille kelpaisi, on korkealla ja tukevan rautalankaverkon suojassa. Toista kertaa se ei enää ole yrittänyt niihin käydä käsiksi, sillä ensimmäisellä yrittämällä se sai vain ikenensä kipeiksi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Haukka jää oksalleen ja saa saalista, jos ei tällä kertaa, niin ehkä huomenna. Nyt tiaiset ruokailevat luottavaisina, vaikka joku niistä saattaa olla varpushaukan seuraava ateria. Kaikkien on koetettava saada energiaa kylmää yötä varten pysyäkseen elossa seuraavaan päivään. Päivät ovat jo lyhyitä, ja kuten joku on sanonut, päivä on tähän aikaan vuodesta vain lyhyt hämärä kahden pimeän välissä. Lopun kaiken, säätilaan on luvattu sentään muutosta, kylmenevää. "Kaunis vanha varpushaukkakoiras kaartaa puiden välissä ja pysähtyy kuivalle, ohuelle puun oksalle."