Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

"10-vuotiaana saamani virveli on edelleen käytössäni – uuden jousen kelaan löysin lopulta kalastuskaupan kierrätyslaatikosta"

Valkeakosken Sanomat pyysi neljää valkeakoskelaista kuvailemaan, mikä on ollut heille paras joululahja. Miksi tuo lahja on paras? Onko lahja edelleen tallella? Mukaan leikkiin lähtivät kansanedustaja Pauli Kiuru , ravintola Stellan toinen omistaja Annina Kerkkänen, jalkapalloilija Mikko-Petteri Latosaari ja Voipaalan toiminnanjohtaja Irma Puttonen . Pauli Kiuru "Liikuntaan liittyvät lahjatoiveet olivat aina kärjessä ja hyvin pukki niitä huomioi. Ihan kaikki ei tietenkään mennyt läpi. Vietimme joulua usein mummolassa Asikkalassa. Henki oli lämmin ja pientilan eläimet olivat tärkeitä. Muistan askarrelleeni myös kissalle lahjaa. Oli joku lauantaimakkaraan liittyvä viritys ja hyvin maittoi. Virveli on yksi parhaista ja mieleenpainuvimmista lahjoistani. Sain sen joskus 1970-luvun alulla noin 10-vuotiaana. Kalastus oli kesämökillä mieluinen harrastus. Abu 444A oli hinnaltaan ja laadultaan hieman ylimitoitettu toive. Vanhemmat kuitenkin tarttuivat ”syöttiin” ja toiveeni toteutui. Laadukas peli, joka on edelleen käytössäni. Lienee jo keräilyharvinaisuus. Hienoa, että on tehty kestämään. Nykyään on liikaa romua, joka hajoaa hetkessä. Kelaan täytyi uusia jousi noin kymmenen vuotta sitten. Osa löytyi lopulta Hämeenlinnasta kalastuskaupan kierrätyslaatikosta." Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Irma Puttonen "Jännin joululahjamuistoni liittyy lahjan antamiseen, tämä tapahtui jouluna 2000. Olimme muuttaneet puolisoni ja alle 1-vuotiaan esikoisen kanssa uudelle paikkakunnalle, ja pari viikkoa ennen aattoa huomasin odottavani toista lasta. Käärin positiivisen raskaustestin lahjapaperiin, ja odotin malttamattomana aattoa. Vihdoin se koitti! Muistan pitkät sekunnit, kun mieheni tuijotti paketista saamaansa tikkua miettien miten sitä pitäisi tulkita. Ilme oli näkemisen arvoinen, kun yllätys lopulta selvisi!" Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Mikko-Petteri Latosaari "Sain siskoni kanssa yhteiseksi lahjaksi haaveilemani Playstation 1:n 90-luvun lopussa. Olin tuolloin alle kouluikäinen. Konsoli löytyy edelleen ja on käytössä. Lahja oli iso satsaus vanhemmiltani ja arvostan sitä suuresti edelleen. Vasta tänä vuonna ostin uuden pelikonsolin, kun avopuolison poika alkoi uuden laitteen perään kyselemään. Joulua vietin tuolloin perheen kanssa niin kuin joka joulu. Perhejoulut on se paras, mitä joululta voi toivoa, ja niistä yhteisistä hetkistä on parhaat muistot." Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Annina Kerkkänen "Sykähdyttävin joulumuistoni on vuodelta 1975. Olin koko syksyn ruinannut koiraa perheeseemme. Kun tuli aika aukaista paketit, olin jo mittaillut pakettien koon mukaan, mikä kannattaisi aukaista ensin. Viimeiseksi jäi pienin pitkulaisen muotoinen paketti. Hämmästykseni oli suuri, kun aukaisin paketin ja siellä oli koiran talutusremmi. Samaan aikaan oli isäni hakenut naapureilla säilytyksessä olleen 8-viikkoisen bokserin pennun, joka kirmasi minua kohti. Sydämeni pakahtui ilosta. Siitä lähtien perheessämme on ollut koiria." Edit: Otsikkoa muutettu, kuvia lisätty ja Annina Kerkkäsen lahjamuistelo lisätty 22.12. kello 15.