Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Uuvuttava stressi ja suorituspaineet ovat tuttuja jo lukioikäisille – "Jos paahtaisin vieläkin täysillä, olisin varmasti palanut loppuun"

Tietotien lukiolaiset elävät parhaillaan kiireisiä aikoja, sillä meneillään on koeviikko. Camilla Ylömäki ja Emilia Metsäpelto kaivavat kalenteristaan puoli tuntia aikaa haastattelulle, vaikka muutakin tekemistä olisi. Lukion käyminen käy työstä, ja moni lukiolainen kokee hukkuvansa työmäärään. Se on tuttua myös Ylömäelle ja Metsäpellolle. Etenkin ensimmäisten lukiovuosien aikana työtä, ajankäyttöä ja stressiä oli vaikea hallita. Stressi näkyi nuorilla muun muassa uniongelmina, sairasteluna ja huonona olona. –Olin jatkuvasti kipeänä. En saanut nukuttua ja olin koko ajan väsynyt, Ylömäki sanoo. –Kerran koeviikon aikana ahdistuin niin paljon, etten pystynyt jatkamaan lukemista. Olin niin ylikuormittunut ja ahdistunut, Metsäpelto jatkaa. Metsäpelto ja Ylömäki tietävät, etteivät ole lähimainkaan ainoita lukiolaisia, joita stressi on koetellut. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmas lukiolainen kokee hukkuvansa koulutyöhön vähintään muutamana päivänä viikossa. –Todella moni lukiolainen kärsii, kun kasaa liikaa taakkaa itselleen. Jokaisen olisi hyvä tunnistaa omat vahvuutensa ja keskittyä niihin. Kaikessa ei tarvitse olla hyvä, Metsäpelto sanoo. Stressi näkyy psykologin vastaanotolla Lukiolaisten stressi näkyy lukion koulupsykologin vastaanotolla. Stressi, masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat yleisimmät syyt, joiden vuoksi lukiolaiset hakeutuvat koulupsykologin puheille. Stressiä aiheuttavat muun muassa kova työmäärä ja itselle asetetut tavoitteet. –Moni on tottunut saamaan peruskoulussa hyviä numeroita. Edessä voi olla pettymys, kun sama tahti ei jatku enää lukiossa, sanoo lukion koulupsykologi Marjaana Virtanen . Menestymispaineita luo etenkin kilpailu jatko-opintopaikoista. –Nykyisin lukion arvosanoilla on entistä enemmän merkitystä siinä vaiheessa, kun haetaan jatko-opintoihin. Opiskelijat saattavat verrata omia suorituksiaan toisten onnistumisiin ja kahmia ylimääräisiä kursseja. –Usein tavallinen ei tunnu riittävän. Pitäisi olla aina vain enemmän ja parempi, Virtanen kuvailee. Tehtäviä täytyy priorisoida Kolmatta lukiovuottaan käyvät Metsäpelto ja Ylömäki ovat oppineet antamaan itselleen armoa. Tärkeintä on oppia priorisoimaan ja keskittymään siihen, mistä on itselle eniten hyötyä. –En enää edes yritä tehdä kaikkia kotitehtäviä. Jos paahtaisin vieläkin täysillä, olisin varmasti palanut loppuun. Tärkeintä on, että jaksan panostaa yo-kirjoituksiin. Ja että on muutakin elämää, Ylömäki sanoo. Metsäpelto on käynyt puhumassa koulupsykologin kanssa kerran. Psykologin puheilta lähti itämään ajatus, että kaikessa ei tarvitse olla paras eikä jokaisesta aineesta tarvitse kirjoittaa laudaturia. B:n papereillakin voi saada jatko-opiskelupaikan. Metsäpelto uskoo, että monella nuorella on edelleen korkea kynnys mennä psykologin juttusille. –Moni on miettinyt, kehtaako mennä. Oletetaan, että pitää olla tosi paha ongelma, jotta voi puhua psykologin kanssa. Kaikki eivät tiedä psykologista Marjaana Virtanen on hoitanut koulupsykologin työtä lukiolla elokuusta lähtien. Valkeakosken kaupunki ostaa hänen psykologinpalvelunsa terveysalan yritykseltä Coronarialta Tampereelta. Virtanen työskentelee lukiolla yhtenä päivänä viikossa, mutta uskoo pystyvänsä tarjoamaan lukiolaisille riittävästi keskusteluapua. Tällä hetkellä lukiolainen joutuu odottamaan koulupsykologille pääsyä korkeintaan muutaman viikon. Kiireellisissä tapauksissa apu järjestyy nopeammin. Opetuspäällikkö Silja Silvennoisen mukaan psykologien vaihtuvuus on tuonut koulupsykologien palveluihin rikkonaisuutta. Silvennoisen mukaan ostopalvelu on väliaikainen ratkaisu, joka tehtiin, kun kaupungin koulupsykologeja siirtyi virkavapaalle eikä sijaisia saatu rekrytoitua. Myös perusopetuksessa työskentelevät kaksi koulupsykologia on hankittu ostopalveluna. Ylömäki ja Metsäpelto arvelevat, etteivät kaikki lukiolaiset tiedä, kuka koulupsykologi tällä hetkellä on tai milloin hän on tavattavissa. Nuoret toivovat parempaa tiedottamista koulupsykologin palveluista. Opettajilta he toivovat ymmärrystä. –Yleensä opettajat ymmärtävät, jos heille ilmoittaa etukäteen, että nyt en ehdi palauttaa tehtävää ajoissa. He voisivat myös kysyä, onko tehtäviä liikaa, Ylömäki sanoo. Peruskoulujen koulupsykologien palvelut ruuhkautuivat reilu vuosi sitten, kun virkavapaiden tilalle ei saatu rekrytoitua sijaisia. Nyt sekä lukion psykologi että peruskoulujen kaksi koulupsykologia hankitaan väliaikaisesti ostopalveluna. Tämän vuoden aikana jonoa on purettu ostamalla koulupsykologeilta lisätyötunteja. Osin siinä on onnistuttu. Opetuspäällikkö Silja Silvennoisen mukaan psyykkisesti oireilevat lapset ja nuoret ovat päässeet arviokäynneille melko hyvin ilman jonotusta. Akuuteissa tilanteissa vastaanottokäynti on pystytty järjestämään viikon sisällä yhteydenotosta. Sen sijaan oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileva oppilas voi joutua odottamaan tutkimukseen pääsyä kauemmin. –Oppimisasioihin liittyvään tutkimusjonoon tulee koko ajan uusia oppilaita, ja vaikka vuoden takaiset tutkimusjonot on saatu hyvin purettua, uutta jonoa kertyy koko ajan, Silvennoinen sanoo. Jonoa syntyy myös siksi, että kaupungin muut palvelut, kuten mielenterveyspalvelut, ovat ruuhkautuneet. Koulupsykologien ajasta kuluu entistä enemmän erilaisten masennus-, ahdistus- ja käytösoireiden arviointiin ja hoitoon. Kun oppilas odottaa tutkimuksiin pääsyä, koulupsykologi tukee tämän koulunkäyntiä ohjeistamalla opettajia ja osallistumalla oppilaan tukitoimien suunnitteluun. Tarvetta koulupsykologipalveluille on paljon. –Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu näyttää olevan kasvussa valtakunnallisesti ja tilanne on samansuuntainen myös Valkeakoskella, Silvennoinen sanoo. Silvennoisen mukaan koulupsykologien määrän riittävyyttä on vaikea arvioida, sillä kokonaisuus on ollut vuosien ajan rikkonainen. –Normaalioloissakin mitoitus olisi tiukka, mutta monessa kunnassa vastaavalla mitoituksella pärjätään.