Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Voimistelu on laji, jossa keskitytään virheisiin ja ulkonäköpaineet korostuvat – Miten Koskenpojissa ja Haka Gymissä ammennetaan lapsille ja nuorille tervettä itseluottamusta?

Julkisuudessa on viime päivinä keskusteltu voimistelulajien valmennuskulttuurista ja voimistelijoiden kokemista ulkonäköpaineista. Keskustelu lähti liikkeelle, kun valkeakoskelaistaustainen valmentaja Titta Heikkilä sai kovaa kritiikkiä valmennustavoistaan. Miten lapsia ja nuoria valmennetaan paikallisissa voimisteluseuroissa? Haka Gymin toiminnanjohtaja Heidi Kiuru sanoo, että Haka Gymissä mennään liikkumisen ilo ja terveys edellä. Suurin osa seuran voimistelijoista liikkuu puhtaasti harrastuspohjalta. Tavoitteellisissa valmennusryhmissä voimistelijoiden vaatimukset ovat tiukemmat. –Tytöiltä vaaditaan suorittamista, mutta tekemisen on silti oltava kivaa. Tavoitteellisesti treenaavissa kilparyhmissäkin kyse on enemmän harrastaen kilpailemisesta. Huippuvoimistelu on ihan eri asia, Kiuru sanoo. Haka Gymissä huippuvoimistelua ei ole. Kiurun mukaan seuran valmennus on hyvällä tasolla jo senkin vuoksi, että valmentajien joukossa on monia kasvatusalan ammattilaisia. Seuran päätavoite on tuottaa liikkumisen iloa. Valmentajat etenevät positiivisen kautta, oli kyse harrastuksesta tai tavoitteellisesta harjoittelusta. –Voimistelu on arvostelulaji, jossa keskitytään virheisiin. Valmentajan on silti aina etsittävä suorituksesta myös monta positiivista asiaa, sanoo joukkuevoimistelun vastuuvalmentaja Anna Koljonen . –Solvaukset ja väheksyminen eivät kuulu mihinkään lajiin, Kiuru sanoo. "Pelkkä negatiivinen palaute ei vie eteenpäin" Koskenpoikien voimistelujaoston toiminnanjohtaja Johanna Sundström painottaa ilmapiiriä, jossa lapselle ja nuorelle syntyy myönteinen minäkuva. –Rakentavaa ja kriittistä palautetta pitää antaa, mutta pelkkä negatiivinen palaute ei vie ketään eteenpäin. Kilpa-aerobicin päävalmentaja Tiina Koljanderin mukaan voimistelulajien valmennuskulttuuri on muuttunut paljon vuosien varrella. Valmentajien koulutukseen panostetaan entistä enemmän. Koskenpojat on järjestänyt valmentajilleen esimerkiksi psyykkisen valmentamisen koulutusta. Esteettisessä lajissa ulkonäköpaineet korostuvat Voimistelulajeissa kilpailijan ulkoisella olemuksella on suuri merkitys. Valmentaja Tiina Koljander on huomannut, että nuoret aerobiccarit kokevat ulkonäköpaineita. Paineita tulee muualtakin kuin lajin vaatimuksista, mutta esteettisessä lajissa ulkonäköpaineet korostuvat. Valmentajat eivät puutu aerobiccarin ulkonäköön. Painoon valmentaja puuttuu, jos paino nousee tai laskee huomattavasti. –Ylipainoinen voimistelija on vaikeuksissa lajin vaatimusten vuoksi, sillä liikkeet suoritetaan oman kehon painolla. Merkittävä painonnousu altistaa myös loukkaantumisille, Koljander sanoo. Painon nousuun puututaan keskustelemalla asiasta yhdessä voimistelijan, vanhempien ja esimerkiksi terveydenhoitajan kanssa. Seura antaa ravitsemusohjeita. Painon huomattavaan putoamiseen puututaan nopeasti. Seura ottaa yhteyttä kotiin ja mahdollisesti kouluterveydenhuoltoon. Toiminnanjohtaja Sundström on toiminut Koskenpojissa yli 20 vuoden ajan. Siltä ajalta hän muistaa muutaman tapauksen, jossa nuori on sairastunut anoreksiaan. Koskenpojissa ravinto-ohjeistus alkaa jo nuorena Kilpa-aerobiccareille annetaan ravinto-ohjausta, joka alkaa jo nuorella iällä. Nuorimmat ovat 9–10-vuotiaita. Keskusteluja käydään yhdessä lapsen tai nuoren vanhempien kanssa. Ravintovalmennuksessa käydään läpi voimistelijalle sopivaa, terveellistä ruokavaliota. Ohjauksessa kerrotaan muun muassa, miten kannattaa syödä ennen treeniä ja treenin jälkeen. –Puhumme muun muassa siitä, mikä on hyvä välipala ja minkälaisia rasvoja urheilija tarvitsee. Voimistelijoille ei kuulu herkuttelu joka päivä, Sundström sanoo. Haka Gymissä muistutetaan riittävästä ravinnosta Haka Gymin valmentaja Anna Koljonen kertoo, että seurassa ravinnosta puhutaan ainoastaan silloin, kun muistutetaan riittävän ravinnon merkityksestä. –Muistutamme, että täytyy syödä ja nukkua tarpeeksi, jotta jaksaa harjoitella. Olen joutunut puuttumaan ainoastaan silloin, kun joku on ollut liian heppoisin eväin liikkeellä, Koljonen sanoo. Voimistelijan ulkonäköön seurassa puututaan vain asun osalta. Voimistelijoilla on ihonmyötäiset asut, jotta valmentaja näkee liikkeet kunnolla. Valmentajan on nähtävä, ovatko esimerkiksi polvet suorana. Muuten valmentaja ei kommentoi voimistelijan ulkonäköä. Haka Gymin vanhimmat kilpavoimistelijat ovat tällä hetkellä 12-vuotiaita. Koljosen mukaan he eivät vielä koe paineita ulkonäöstään tai painoistaan eivätkä vertaa itseään toisiin voimistelijoihin. Koljonen ei pidä tarpeellisena, että ulkonäköpaineista puhuttaisiin lasten kanssa, jos lapset eivät paineita itse koe. –Puuttuisin asiaan, jos huomaisin, että joku ei syö tarpeeksi tai puhuu itsestään kielteiseen sävyyn, Koljonen sanoo.