Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit aikovat yhdistää hoitonsa yhteiseen yritykseen – Tulevaisuudessa myös Tays Valkeakoski olisi osa uutta jättisairaalaa

Yhdeksän sairaalan eli Hatanpään, Pitkäniemen, Sastamalan, Valkeakosken, Forssan ja Riihimäen sairaaloiden, Taysin keskussairaalan, Hämeenlinnan keskussairaalan ja ehkä myös Seinäjoen keskussairaalan palvelut aiotaan liittää yhteiseen osakeyhtiöön tai osuuskuntaan. Syntymässä on Suomen toiseksi suurin sairaanhoidon organisaatio, kun Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit ja todennäköisesti myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri siirtävät toimintaansa eli potilaiden hoitoja, leikkauksia ja muita palveluja yhteiseen osakeyhtiöön tai osuuskuntaan. Sairaaloissa työskentelee yhteensä 13 700 työntekijää ja niiden alueella asuu 900 000 ihmistä. Enintään puolentoista tunnin ajomatkan etäisyydellä näistä sairaaloista asuu kolme miljoonaa suomalaista. Yhteinen yhtiö tarkoittaa, että sairaaloille tulee keskinäistä työnjakoa. Potilaille parempaa hoitoa Tavoitteita sairaanhoitopiirien toimintojen yhdistämiselle ja uuden yhtiön tai osuuskunnan perustamiselle on useita. Pyrkimys on saada potilaille hyvää hoitoa helposti ja viivytyksettä, mutta veronmaksajien kannalta kustannustehokkaasti. Tavoitteena on myös pitää huoli siitä, että alueen sairaalat pärjäävät kilpailussa osaavasta, koulutetusta väestä. Valinnanvapauslain vuoksi kilpailua käydään myös potilaista muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Yhteenliittymisen taustalla on sekin ajatus, että iso terveydenhuollon organisaatio pysyy paremmin mukana lääketieteen erikoisosaamisen ja tekniikan kehityksessä. Sairaanhoitopiirien yhteistyöaikeet ovat nyt siinä vaiheessa, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallitus päättävät joulukuussa kehitysyhtiön perustamisesta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on mukana valmisteluissa, mutta päättää mukaantulosta ensi maalis-huhtikuussa. Sairaaloille tulee työnjakoa Mitkä hoidot, toimenpiteet ja palvelut ensi vaiheessa siirtyvät uuteen yhtiöön, sitä aletaan miettiä ensi keväänä. Kokemuksia sairaaloiden välisestä työnjaosta Pirkanmaalla on jo, kun Hatanpään, Taysin, Vammalan ja Valkeakosken sairaaloiden tehtäviä on jaettu uudelleen. –Samanlaista keskustelua käydään kevään kuluessa Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan ja ehkä myös Etelä-Pohjanmaan kesken. Merkittäviä päällekkäisyyksiä ei haluta. Usein tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut täytyy säilyttää lähellä. Niissä hoidoissa taas, joita tarvitaan kerran elämässä, ei ole niinkään tärkeää palveluiden läheisyys kuin se, että ne ovat laadukkaita, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen sanoo. Työntekijöiden työnkuva voi muuttua Sairaaloiden työntekijöiden kannalta muutokset voivat tarkoittaa joidenkin palvelujen ja hoitojen loppumista nykyisessä työpaikassa tai sitä, että vastedes he tekevät töitä useissa toimipisteissä tai paikkakunnilla. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Juvonen torjuu ajatuksen, että muutokset tarkoittaisivat väen vähentämistä. –Erikoissairaanhoidon tarve kasvaa niin, ettei väen vähentäminen ole näköpiirissä. Sairaaloiden työnjako voi toki merkitä, että joidenkin työnkuva muuttuu tai he työskentelevät vastedes useissa toimipisteissä, Juvonen sanoo ja myöntää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä elävän huolta siitä, "joutuuko tässä muuttamaan Tampereelle". Rauno Ihalainen kertoo, että Pirkanmaan omien sairaaloiden työnjaossa siirtoja on tehty vapaaehtoisuuden pohjalta. –Kun jokin toiminta on loppunut sairaalassa, henkilöstöä on koulutettu uudelleen. Juvonen muistuttaa, että palveluja tuodaan myös toiseen suuntaan, esimerkiksi Taysista muualle. –Esimerkiksi Sydänsairaala tekee nykyään rytmihäiriötoimenpiteitä Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Yliopistosairaalan palveluja voidaan tuoda Taysista muihin sairaaloihin. Tarkoitus on, että yliopistosairaalan logo saadaan myös Forssan, Riihimäen ja Hämeenlinnan sairaaloiden seinään. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallitus päättävät yhteisen kehitysyhtiön perustamisesta joulukuussa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on mukana valmistelussa ja päättää mukaantulosta ensi maalis-huhtikuussa. Kehitysyhtiön on määrä aloittaa vuodenvaihteen jälkeen. Ensi kevään aikana sairaanhoitopiirit päättävät, perustavatko ne kehitysyhtiön jatkajaksi toiminnallisen osakeyhtiön vai osuuskunnan. Se aloittaa vuoden päästä syksyllä. Ensi keväänä suunnitellaan yhdessä henkilöstön kanssa toiminnan sisältöä ja sovitaan, mitkä palvelut ja toiminnot siirretään uuteen yhtiöön tai osuuskuntaan. Vuosien 2020–2021 aikana toimintaa kehitetään niin, että yhtiö tai osuuskunta on täydessä toiminnassa vuonna 2022. Yhteistyö johtaa sairaanhoitopiirien toimintojen yhdistymiseen. Yhteistyön pontimena on terveydenhuoltolaki, joka ohjaa Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan tekemään yhteistyötä ja työnjakoa. Yhteistyön taustalla ei ensisijaisesti ole maakunta- ja soteuudistus, joskin kaikkien kolmen maakunnan maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluorganisaatio on kiinteästi mukana yhteistyön suunnittelussa. Muokkaus 9.11. kello 8.17: Korjattu Fimalbin kirjoitusasu oikeaan muotoon. Ihmisten terveyden ja sairauden hoidon siirtäminen voittoa tavoittelevaan osakeyhtiöön voi kuulostaa arveluttavalta. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireillä kuitenkin on jo yhteisiä yrityksiä eli Sydänsairaala, tekonivelleikkauksia tekevä Coxa ja laboratoriopalveluja tarjoava Fimlab. Vaikka osakeyhtiön täytyy lähtökohtaisesti tavoitella voittoa ja kannattavuutta, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Juvonen huomauttaa, että Coxan, Sydänsairaalan ja Fimlabin taloudellinen menestys on tullut potilaiden sekä omistajien eli kuntien hyväksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen kehuu näitä kolmea yhtiötä tehokkaasta ja kustannustietoisesta toiminnasta, johon myös potilaat ovat tyytyväisiä. –Olemme tietenkin miettineet, mistä johtuu, että ne toimivat niin hyvin. Ehkä osakeyhtiössä on tiettyä ketteryyttä ja kustannustietoisuutta. Yhtiöittäminen ei ole taikasana kaikkeen, mutta ehkä siinä korostuvat sitoutuminen sekä toiminnan johtaminen ja kehittäminen. Osuuskunnan päätöksenteko voi olla avoimempaa Kuntien osakeyhtiöitä paljon arvostellaan avoimuuden ja demokratian puutteista, joten myös sairaanhoitopiirien yhtiöön voi sisältyä riski tästä. Ihalainen ja Juvonen vakuuttavat, että tämä sudenkuoppa halutaan välttää, mutta pitävät itsekin osuuskuntaa demokratian ja avoimuuden kannalta osakeyhtiötä houkuttelevampana vaihtoehtona. –Sen päätöksenteossa on enemmän luottamushenkilöitä mukana, Ihalainen toteaa. –Osuuskunta tarjoaa paremman mahdollisuuden demokraattiseen johtamiseen kuin osakeyhtiö, mutta osakeyhtiökin on täsmälleen niin läpinäkyvä kuin se päättää olla, Juvonen sanoo.