Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Joutaako Korkeakankaan rinne kalliina sulkea vai onko syntyvä säästö sittenkin mitätön? – Kysyimme, mistä säästöt syntyvät ja miten ne on laskettu

Mitä kustannuksia säästyy ja vastaavasti paljonko tuloja menetetään, jos Korkeakankaan laskettelukeskus suljetaan? Valkeakosken Sanomat käytti sulkemisen talousvaikutuksen haarukoinnissa liikuntatoimenjohtaja Timo Kukkosen tekemää laskelmaa. Sen mukaan viivan alle jäisi vain noin 20 000 euroa, ei enempää. Siitä ärähdettiin. Tuohon laskelmaan voi päätyä, kun miettii, että rinne lumetetaan vesijohtovedellä ja vesilaitos on kaupungin oma. Vesilaitos laskuttaa vedenkulutuksesta siis kaupunkia ja kaupunki maksaa vedestä vesilaitokselle. Raha lähtee toisesta taskusta ja kiertää toiseen. Tällä ajattelulla lumeksi muutettava vesi on käytännössä ilmaista. Esimerkiksi viime laskettelukaudella rinteen lumetukseen kului Korkeakankaalla 7 000–8 000 kuutiota vettä. Hiihtolatua varten tehtiin lunta noin 4 000 kuutiosta vettä. Juttu jatkuu kuvien jälkeen. Jos ajatellaan veden olevan ilmaista, ovat veden valmistuksessa käytettävä kemikaali ja sähkö ainoat lumen "tarveainekustannukset". Kaikki lumetus mukaan lukien se tekee vuositasolla muutaman sata euroa. Rinteessä kuluu luonnollisesti myös sähköä, mistä laskun lähettää Valkeakosken Energia Oy. Energia on kaupungin tytäryhtiö ja kaupungin 100-prosenttisesti omistama. Kun kuitenkin on kyseessä osakeyhtiö, tulo menee sille, ei kaupunkiemolle. Kuluja syntyy ympäri vuoden Laskettelurinteestä syntyy kuluja kautta vuoden. Siellä ylläpidetään rakennuksia ja hissejä. Siellä tehdään korjauksia, kunnossapitoa ja huoltoa. Sähköäkin kuluu. Vakituista henkilökuntaa työskentelee siellä. Julkisuudessa on jo laskettu, montako euroa Korkeakankaan rinne maksaa aukiolopäivältä. Se todella maksaa paljon: tulojen jälkeen noin 2 500 euroa päivässä, laski kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Mikko Franssila (kok) mielipidekirjoituksessaan Valkeakosken Sanomissa ( VS 5.11.2018). Vaikka kuluja rinteestä on koko vuodelta, huonona talvena aukiolopäiviä ja kävijöitä tulee vähän. Per aukiolopäivä tai per kävijä hinta nousee kovaksi. Jos rinnettä ei lumeteta, jäävät pois vedenkulutus, sähkö, polttoaineet ja korjauskulut. Timo Kukkosen laskelman mukaan menopuolelta säästyy näin noin 60 000 euroa. Toisaalta kaupungilta jäävät saamatta vedenmyyntitulo ja lipputulot. Säästön merkitys on kaupungin taloudelle vähäinen. Lisäsäästöä syntyy vasta, jos rakennukset tai henkilökunta vähenevät. Valkeakosken kaupunginjohtaja Jukka Varonen kommentoikin keskustelua Valkeakosken Sanomien verkkopalvelussa toteamalla, että jatkossa on tarkoituksena vähentää myös henkilökunnan määrää. Mikä on todellinen nettomeno? Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen (sd) haluaa rinteen kustannuksista vielä lisää tietoa ennen lopullista päätöksentekoa. Asia selvitetään nyt "pohjamutia" myöten, eläkkeellä oleva kaupungin liikuntapaikkamestari Järvinen luonnehtii. Vesi- ja sähkökustannusten lisäksi häntä kiinnostaa esimerkiksi se, näkyvätkö laskelmassa rinteen "tykityksestä" tulleet ylityövapaat. Nyt saatetaan kaivella jopa vanhoja vuorolistoja. –Olen pyytänyt näiden asioiden selvittämistä ennen ensi maanantain kokousta, koska näistä asioista on liikkunut kaikennäköisiä väittämiä ja asia näyttää valtavasti kiinnostavan ihmisiä. Järvisen mukaan myös luottamushenkilöillä tuntuu olevan tällä hetkellä kahta erilaista tietoa myös edelliskaudella myytyjen kausikorttien määrästä. –Suurin kausikorttien ostajaryhmä ovat kuitenkin olleet 7–11-vuotiaat. Vain 2010–2011 myytiin kausikortteja enemmän yli 12-vuotiaille kuin 7-11-vuotiaille. Valkeakosken kaupunginvaltuusto päättää kaupungin ensi vuoden talousarviosta ja vuosien 2019–2021 taloussuunnitelmasta ensi maanantain kokouksessaan. Säästölistalla on muun muassa laskettelukeskuksen toiminnan alasajo. Korkeakangasta on tarkoitus kehittää ympärivuotiseen käyttöön. Sinne ovat kotiutuneet niin frisbeegolf kuin maastopyöräilykin. Hiihto pitää edelleen pintansa talvilajina. Moni perhe ajaa Korkeakankaalle päästäkseen kunnon pulkkamäkeen.