Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Korkeakankaan laskettelurinne ja Kerhomajan pikaluistelurata suljetaan – Budjettiriihen säästöt purevat Valkeakosken kalleimpiin liikuntapaikkoihin

Valkeakosken kaupunginhallitus päätti budjettiriihessä esittää, että kaupunki luopuu kahden urheilulajin liikuntapaikkojen ylläpidosta. Esityksen mukaan Korkeakankaalle ei enää avata laskettelurinnettä. Myöskään Kerhomajan pikaluistelurataa ei jatkossa ylläpidetä, esittää kaupunginhallitus. Kyse on Valkeakosken kalleimmista liikuntapaikoista. Lopullisesti rinteen ja pikaluisteluradan kohtalosta päättää kaupunginvaltuusto talousarviokokouksessa. Laskettelurinteen karsimalla kaupunki voi saavuttaa noin 20 000 euron säästöä vuositasolla. Toisaalta karsinta vapauttaa henkilökuntaa muihin tehtäviin. Pikaluisteluradasta luopuminen tekee tilaa myös uudelle jalkapallohallille, jota suunnitellaan Kerhomajan kentälle. Niementien palloiluhalli jouduttiin sulkemaan kevätkauden jälkeen. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Pekka Järvisen (sd) mukaan pikaluistelulle riittävän iso kenttä voi olla Roukon yläkenttä. Roukon yhtenäiskoulun sen lähellä alkavat rakennustyöt eivät kuitenkaan ilmeisesti mahdollista sen käyttöönottoa, jos ensi talven sää ehkä mahdollistaisikin. Korkeakankaalla on ollut parhaina talvina sekä ykkös- ja kakkosrinne. Ensi talvena siellä ei tällä tietoa enää lasketella. Viime talvena laskettelurinteen kausi jäi lyhyeksi huonojen sääolojen vuoksi. Rinne oli auki 26:nnesta tammikuuta 8:nteen huhtikuuta. Sappee houkutteli valkeakoskelaisia edullisin kausikortein Pälkäneelle. Korkeakankaan rinteessä oli hiljaista, noin 3 000 – 3 500 kävijää. Hissinousut, joita tuli 66 000, ovat pudonneet Korkeakankaan parhaista ajoista kolmanneksella. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kaupunginjohtaja Jukka Varonen toteaa, että muilta osin Korkeakangasta on tarkoitus edelleen kehittää ympärivuotiseen käyttöön. Kaupunginhallitukselle hän esitti laskettelurinteen sulkemista vuoteen 2021 ulottuvalla suunnitelmakaudella, ei heti. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin säästökohteena esittää, että rinne suljetaan jo ensi talveksi. Valtuusto päättää aikataulun lopullisesti. Vaihtoehtona oli liikuntapalveluissa mietitty ykkösrinteen kehittämistä ja toiminnan tehostamista. Kakkosrinteen alaosaan oli mietitty pienten lasten opettelurinnettä. Tällä tietoa lapset voivat tyytyä siellä latuihin ja pulkkamäkeen. Kaupunginhallitus ja kaupungin virkamiesjohto tiedotti vuoden talousarviosta ja kahden seuraavan vuoden taloussuunnitelmasta torstaina. Paikalla oli myös kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja, liikunnanopettaja Antti Selkee (kd). Hän on seurannut 50-vuotiaan rinteen historiaa läheltä ja vetää myös vuonna 1968 perustettua seuraa Valkeakosken Rinnelaskijoita. –Se on totta, että kunnon talvet ovat käyneet aiempaa harvinaisemmiksi. Toisaalta rinteen lumetuksessa on ollut täällä ongelmia: se on täällä kestänyt pidempään kuin muualla samankokoisissa rinteissä. On ollut ongelmia vedensaannissa. Viimeiset kymmenen vuotta suunta on ollut se, että rinne ajetaan alas, Selkee sanoo. Myös Valkeakosken liikuntatoimenjohtaja Timo Kukkonen myöntää, että molemmissa kaupunginhallituksen nyt suljettaviksi esittämissä kohteissa leudot talvet ovat tehneet haastavaa lajiolosuhteiden luomisesta. Korkeakankaassa menetetään toisaalta lapsia ja nuoria palvellut lähirinne. Aikataulu, juuri ennen talvea, on hänen mukaansa kovin nopea. Lumitykkejä Korkeakankaan hiihtokeskuksessa tarvitaan yhä, sillä latuja siellä tehdään myös tulevaksi talveksi. Varastolunta on purun alla alkutalvea odottamassa yli 4 000 kuutiota, joten "ensilumenlatuun" on nytkin hyvät ainekset. Korjaus 1.11. kello 12.16: Korjattu virheellinen kuvateksti. Keskimmäisessä kuvassa on kyse Metsämörri-luontokoulusta, ei muumihiihtokoulusta.