Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Etsivässä nuorisotyössä työskennellään aitiopaikalla, josta on mahdollisuus kohdata myös heikoimmassa asemassa olevat nuoret

Valkeakoskella niin kuin muuallakin Suomessa on nuoria koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Moni nuori kamppailee yksinäisyyden, rahahuolien, mielenterveys- tai päihdeongelmien kanssa. Etsivä nuorisotyö on auttanut kymmenen vuoden ajan nuoria takaisin ihmisten pariin, kouluun ja töihin. Etsivässä nuorisotyössä nuoren tarpeet asetetaan etusijalle, nuoresta välitetään ja työtä tehdään nuoren hyväksi yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on tavoittaa 17–29 -vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai tarvitsevat tukea saavuttaakseen palvelut. Etsivä nuorisotyö on nuorelle aina vapaaehtoista. Vaikka etsivän nuorisotyön pääkohderyhmä on koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret, etsivä nuorisotyö tarjoaa tukeaan kaikille alle 29-vuotiaille nuorille myös tämän määritellyn ryhmän ulkopuolella. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa mieltä askarruttavassa asiassa. Etsivä nuorisotyö työskentelee hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevien nuorten kanssa, eikä aina tarvitse olla jotakin suurensuurta ongelmaa. Nuori voi myös itse ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön, jos hän kokee tarvitsevansa tukea tai haluaa jutella. Nuoristyötä vuosikymmeniä Valkeakoskella nuorisotyötä on tehty 72 vuotta ja jalkautuvan nuorisotyön voi katsoa alkaneeksi jo vuonna 1995, jolloin aloitettiin Yönusva-katutyöhanke. Seuraavana vuonna 1996 Valkeakosken kaupungin nuorisotoimessa käynnistettiin TyöNet –nuorten työllistämishanke, johon palkattiin suunnittelija työllistämisvaroin. Työttömiä nuoria ohjattiin paikallisiin yrityksiin kokeilemaan työllistämistuella työelämää, saattaen ja neuvoen, tiiviissä yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Kaikille ei kuitenkaan riittänyt paikkoja työmarkkinoilta. Nuorille tarvittiin työpajatoimintaa. Vuonna 2006 nuorisotoimi tarttui Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarjoamaan ESR-rahoitukseen. Rahoituksella toteutettiin Uusix -nuorten työpajatoiminnan kehittämishanke, joka johti nykyisen VAAO:ssa toimivan nuorten työpaja Vaaterin perustamiseen. Vuonna 2008 perustettiin Valkeakosken kaupungille nuorisoneuvojan vakanssi jatkamaan TyöNetin tehtävää ja se saatiin vakinaistettua vuonna 2010. Rahoitusta tehtävään haettiin ja saatiin vuodesta 2008, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi rahoittaa etsivää nuorisotyötä. Pian etsivässä nuorisotyössä huomattiin, että Vaaterin ohella tarvittiin vielä matalamman kynnyksen paikka, sosiaalisen vahvistamisen lisäksi arjenhallintaan valmentava Startti-paja. Sekin perustettiin haetun valtionavun turvin ja vuonna 2015 se siirrettiin ja vakiinnutettiin sosiaalitoimen alaisuuteen työllisyyspalveluihin. Taustalla valtion tukirahoitukselle oli silloisen Aluehallintoviraston nuorisotoimen ylitarkastaja Erik Häggmanin huolestuttavat laskelmat yhteiskunnan palvelujen ulkopuolella olevien nuorten määrästä. Silloin viimeistään heräsi kysymys siitä, missä nämä nuoret ovat, mitä tekevät ja miten heidät voidaan tavoittaa. Jokaisen tarina on erilainen Etsivän nuorisotyön yhtenä tehtävänä on kartoittaa eri riskiryhmät ja -ympäristöt kunnassa, saadakseen tietoa nuorten ulkopuolisuudesta ja sen syistä. Kyseinen tehtävä pitää sisällään nuorten elämäntilanteiden näkyväksi tuomista, tiedon tuottamista, vaikuttamista yksilöön, ryhmään ja ympäröivään yhteiskuntaan sekä nuorten elinoloihin. Etsivässä nuorisotyössä nuori kohdataan tasavertaisesti sekä luottamuksellisesti. Jokaisen tarina ja elämäntilanne on erilainen, eikä kaikilla ole samoja lähtökohtia elämään. Etsivässä nuorisotyössä työskennellään sellaisella aitiopaikalla, josta on mahdollisuus nähdä ja kohdata myös ne nuoret joiden osallisuus yhteiskunnassa on vähäistä. He ovat usein myös yhteiskunnallisesti heikossa asemassa. Etsivä nuorisotyö on rinnalla kulkemista ja nuoren ohjaamista tarvittaviin palveluihin. Näin ollen etsivä nuorisotyö pystyy tuottamaan ajankohtaista tietoa esimerkiksi siitä, ovatko palvelut helposti saatavilla sekä onko niitä tarpeeksi. Huomiota kiinnitetään palveluvajeisiin ja tukiverkkojen aukkoihin, joista nuoren on riski pudota. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden käytettävissä olevat resurssit eivät ole riittävät. Eivätkä peruspalvelut pysty tarjoamaan tarpeeksi ennaltaehkäisevää apua. Entistä nuoremmat kokevat mielenterveyden haasteita ja päätyvät kokeilemaan tai käyttämään erilaisia päihteitä. Tällä tiellä pidempään olleet nuoret tarvitsevat laadukasta kuntoutusta. Toimiva ja riittävä varhainen tuki perheiden haastaviin tilanteisiin vaikuttaisi etsivän nuorisotyön asiakasmääriin vähentävästi, samoin kuin huostaanottoihin pitkällä aika välillä. Vaarana lokeroiminen Nuorten taloudellinen tilanne on viime vuosina heikentynyt huomattavasti. Erityisesti nuorten miesten maksuhäiriömerkinnät ovat nousseet merkittävästi viime vuosien aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 noin neljäsosa eli 26,2 prosenttia 18–24 -vuotiasta nuorista oli pienituloisia. Nuorten toimeentulo tässä elämänvaiheessa onkin usein riippuvainen erilaisista taloudellisista tuista. Vaarana on nuoren lokeroiminen saadun tuen perusteella tietynlaiseen muottiin: joko olet sairas, kuntoutuja tai työtön työnhakija. Tämä taas kapeuttaa nuoren vaihtoehtoja saada yksilöityä tukea. Kaipaamme yhteiskuntaan lisää joustavuutta ja kykyä antaa räätälöityä tukea. Nuori on kuitenkin paljon muutakin ja ihminen muuttuu myös sen mukaan miten häntä kohdellaan. Jokainen voi haastaa itseään ja ennakkoluulojaan kyseisiä lokeroita silmällä pitäen. Mitä jos ajattelisimmekin ihmistä kokonaisuutena? Jokaisen ihmisen tilanne tässä yhteiskunnassa on meidän kaikkien vastuulla. Valkeakosken kaupungin etsivän nuorisotyön tiimi: Kirsi Salo, Jonna Westerholm-Tuppurainen, Nita Käkönen…sekä nuorisotoimenjohtaja Anne Kurikka