Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Miltä työttömästä tuntuu, kun aina vaaditaan vielä yksi paperi? Sosiaalityön asiakkaat ryhtyivät näyttelijöiksi ja kertovat, millainen on avun saajan osa

Aina se yksi paperi puuttuu. Tämä on yhteiskunnan palveluverkoston käyttäjien kokemus, joka välittyy Narikka-ryhmien koostamasta näytelmästä. Nuori mies seisoo näytelmän harjoituksissa Akaan kaupungintalon valtuustosalissa keräillen maasta muiden näyttelijöiden heittelemiä paperiarkkeja. Virastoissa asioidessa tarvittavia dokumentteja riittää. Mikä niistä on se oikea? Sosiaalisen kuntoutuksen (SoKu-)hankkeessa näyttelijäksi ryhtyneet avun tarvitsijat eläytyvät niin kansanedustajiksi kuin virkamiehiksi ja -naisiksi. Tärkeimmässä osassa ovat urjalalaisten, akaalaisten ja koskilaisten käyttäjien kokemukset erilaisten valtion virastojen toiminnasta. –Halusimme viedä esitykset tiloihin, joissa on ylin päätösvalta. Narikan tyyliset tilat luovat kokemusta siitä, että on tavallinen poikkeavan sijaan. Se on äärimmäisen tärkeä viesti, kun miettii, mikä on ihmisarvo tai mahdollisuus ottaa tiettyjä askelia elämässä. Ei se lähde hierarkioista, vaan siitä, että luodaan ympäristöjä ja olosuhteita, joissa voi kokea tasavertaisuutta ihmisenä, valaisee teatteriohjaaja Kati Sirén esityksen puitteita. –Todella hyvältä näyttää nyt. Tärkeää asiaa ollaan tuomassa esille näytelmän tai performanssin keinoin, kommentoi esityksessä mukana oleva koskilainen Pentti Käpyaho . Ihminen hukkuu verkkopalveluiden viidakossa Hän päätti lähteä mukaan näytelmään osallistuttuaan elo-syyskuussa SoKu-hankkeen luoviin työpajoihin. Ne järjestettiin Urjalan, Akaan ja Valkeakosken Narikoissa, työikäisille tarkoitetuissa kohtaamispaikoissa, jotka perustettiin hankkeen alla viime syksynä. –SoKu-hanke halusi toteuttaa esitykseen johtavan prosessin aiemman työpajamaisen toiminnan jatkeeksi. Työpajoissa kerättiin ja koostettiin tietoa kolmelta paikkakunnalta, ja sitten osa porukasta sitoutui pieneen, esitykselliseen teokseen. Teen itse paljon yhteiskuntalähtöistä teatteria, ja minua kiinnosti, mikä näiden ihmisten asiakaskokemus on palveluista, jotka ympäröivät heitä, teatteriohjaaja Sirén kertoo. Porukan kokoontumisissa äänitetystä materiaalista tiivistyi noin 20 minuutin käsikirjoitus ja pajoissa mukana olleista vajaasta paristakymmenestä osallistujasta jäi jäljelle yhdeksän esiintyjää. Esityksiä tulee olemaan kolme, yksi kussakin hankkeen toimintakaupungissa. –Päämääränämme on, että näytelmää tulisi katsomaan mahdollisimman paljon virkailijoita ja päättäjiä, kuntouttavassa työtoiminnassa mukana oleva Käpyaho kertoo. –Näytelmän yksi viesti on, että nykyisin on vaikea saada apua kasvotusten. Kelan sivuillakin on chatti. Asiaa ei ole ollenkaan niin helppo selvittää kirjallisesti kuin jos pääsisi jollekulle selittämään monisanaisesti. Ihminen joutuu herkästi pyöritykseen, jossa pallotellaan luukulta toiselle eikä kukaan ota asiaa omakseen, hän jatkaa. Narikka on iso osa elämää Valkeakosken Narikassa kaivattua kasvokkaista apua on saanut. Siitä ovat pitäneet huolen muun muassa hankkeeseen palkatut kaksi sosiaaliohjaajaa ja sairaanhoitaja. Käpyaholla on takanaan vaikea vaihe elämässä, jolloin kaikki ei kulkenut toivotulla tavalla. Vaiheeseen liittyi myös masennusta, jolloin omat asiat vain jäivät hoitamatta. –Narikasta saa ihan konkreettista apua, eli yhteydenottoja eri virastoihin. Asiani meni paljon paremmin perille, kun virkailija otti virkailijaan yhteyttä kuin jos itse olisin alkanut soitella, nyt aktiivisesti töitä hakeva Käpyaho sanoo. Näytelmään osallistuva opiskelija Sani Helin kertoo jämähtäneensä kotiin ja elämänsä muuttuneen yksinäiseksi ennen Narikka-toimintaa. –Toivomme, että sosiaaliseen kuntoutukseen panostettaisiin. Olemme käyneet aktiivisesti Narikassa ja se on iso osa meidän elämää. Näytelmässä saamme näyttää, mitä toiminta on meille antanut, hän sanoo. –Pääsääntöisesti on juotu kahvia ja juteltu, ja muut asiat ovat hoituneet sivussa. Sieltä saa myös vertaistukea ja ystäviä, joita olen nähnyt vapaa-ajallakin. Kun aloin käydä Narikassa, aloin viihtyä myös enemmän kavereideni seurassa. Narikassa käyminen johti myös siihen, että palasin takaisin lähihoitajaopintoihin Valkeakoskelle, kertoo Helin. Näytelmän hahmoina on sen yleisö Näytelmäprojektissa on mukana myös Valkeakosken ammattiopiston työpajaryhmä koulutuskuntayhtymä Vaaterista. –He toteuttavat meille videokokonaisuuden, josta tulee esityksen kehys. Nuoret ovat ammattilaisohjauksessa tehneet meille kuvamateriaalia, ja saamme sieltä vielä yhden nuoren avukseni tekniikan ajoon, ohjaaja Sirén selvittää. Yleisöksi kutsutaan aikuissosiaalityön verkoston asiantuntijoita, eli SoKu-hankkeen yhteistyökumppaneita. Materiaalia näytelmään tuottaneet hankkeen asiakkaat kutsutaan myös näytöksiin. –Myös poliitikkoja ja lautakuntien edustajia toivotaan paikalle. Tässä on nyt arvokasta materiaalia, joka on syntynyt kokemusasiantuntijuudesta. Teemme yhteiskunnallista tekoa, joka ansaitsee tulla kuulluksi, Sirén peräänkuuluttaa. Esitysten jälkeen on tarkoitus yhdessä jatkaa keskustelua näytelmän teemoista. –Minusta näytelmässä herää kysymys, milloin ihminen tulee parhaiten autetuksi? Tarvitaan todella yhteistyötä. Joskus sitä on, mutta se ei ole normi, Sirén summaa. Näytelmä Vähän raitaa siihen arkeen esitetään SoKu-hankkeen yhteistyökumppaneille Akaassa ja Urjalassa kaupunkien valtuustosaleissa 19. ja 21.11. kello 14 ja Valkeakoskella linja-autoaseman aulassa SoKu-hankkeen päätösseminaarissa 23.11. kello 9. Yli kaksi vuotta toiminut sosiaalisen kuntoutuksen hanke päättyy marraskuun lopussa. Hankkeessa perustetut Narikka-kohtaamispaikat jatkavat toimintaansa kuntien alla tämän jälkeenkin, Valkeakoskella totutusti tiistaisin ja torstaisin. Tulevan toiminnan sisältö hahmottuu marraskuussa. Hanke on Valkeakosken, Akaan ja Urjalan vetämä ERS-rahoitteinen projekti. Rahoituksesta 25 prosenttia on tullut kunnilta. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää ja toteuttaa yhteisösosiaalityötä, osallisuutta lisäävää sosiaalista kuntoutusta sekä sosiaalista terveydenhuoltoa. Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa tehostettua tukea, jolla esimerkiksi autetaan asiakasta arjenhallintataidoissa, annetaan palveluohjausta ja tuetaan sosiaalisuutta. Keinoilla on tarkoitus luoda asiakkaalle polku kohti työelämää. Narikka-tila on avoin, mutta kohderyhmänä ovat aikuiset, jotka tarvitsevat tukea. Taustalla on usein työttömyyttä, mielenterveysongelmia tai yksinäisyyttä. Monilla on asiakkuus sosiaali- ja terveys- tai työllisyyspalveluissa. Valkeakosken Narikka sijaitsee linja-autoaseman rakennuksessa.