Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Valkeakoski tavoittelee väestönkasvua – ratkaiseva tavoite on uudistaa kanavan rannassa oleva eteläinen keskusta

Vain kourallinen valkeakoskelaisia vaivautui paikalle kuuntelemaan, kun Valkeakosken kaupunkisuunnittelu esitteli keskustan osayleiskaavan kehityskuvaa viime torstai-iltana. Virkakielisestä tilaisuuden otsikosta huolimatta paikalle saapuneet palkittiin useilla kiinnostavilla tiedoilla, jotka koskevat aluetta Sointulasta Varsänhäntään. Pohjoisessa suunnittelualueeseen kuuluu Tallinmäki. Etelässä siihen lukeutuvat Yrjölä, Naakka, Laiska ja Kaskela ja idässä Sointula. Lännessä alueeseen sisältyy Varsanhäntä. Alueen sydämenä on Valkeakosken "palvelukeskus". Tällä 134 hehtaarilla asuu nykyään vain noin 2 600 ihmistä. Koko suunnittelualueen asukasluku on 6 700. –Tavoitteena keskustan osayleiskaava-alueella on 3 500 hengen väestönlisäys, millä on tarkoitus turvata keskustan palvelut, kaavoituspäällikkö Alf Lindström sanoi. –Palveluita uhkaavat väestömäärän lasku, Lempäälän Ideapark ja verkkokaupan yleistyminen. Tarvitaan elvyttäviä toimia. Kaupunki haluaa keskustaan myös lapsiperheitä. Lindström sanoi, että sinne kaivataan myös korkeatasoisia vuokra-asuntoja. –Niihin voisi tulla vaikka vuodeksi, kahdeksi. Valkeakoski sijaitsee kasvukäytävän kyljessä Kaavoituspäällikkö Alf Lindström luonnehti Valkeakosken sijaitsevan ei Suomen kasvukäytävällä, vaan sen kyljessä. Kasvukäytävä vie Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle. –Riippuu paljon siitä, mitä me itse teemme. Akaan sijainti taas on sellainen, että vaikka kuinka "sössisi", he eivät voi välttyä kehitykseltä. Keskustan asukasluvun nostamiseksi tarvitaan lisää asuntorakentamista. Tallikadulla vireillä oleva nelikerroksisen kerrostalon hanke herättää kuitenkin huolta Tallinmäen pientaloasukkaissa. –Kiinan muuria emme sinne haluta, Hanna Kivimaa yleisöstä sanoikin. Lindströmin mukaan Tallikatu 11:n hankkeen rakennusoikeutta vähennettäneen jo pelkästään sen vuoksi, että muutoin ei riitä tilaa asukkaiden autoille. Valkeakosken ydinkeskustasta suunnitellaan kävelypainotteista, mutta ei autotonta. Voi olla, että henkilöautoilu käy tulevaisuudessa kalliiksi. Tavoitteena onkin turvata kevyt liikenne ja joukkoliikenne. –Myös raideliikenne otetaan huomioon tulevaisuuden mahdollisuutena. Vielä näyttää teoreettiselta, mutta raide voisi tulla kanavaan saakka. Silloin kiskobussilla tai maanpäällisellä metrolla voisi päästä Toijalaan asti. –Kaupungin poliittinen johto ei ole tästä vielä kiinnostunut, mutta maankäytön suunnittelu pitää tätä porttia auki, Lindström lupasi. Hyvinvointikeskusta voi olla houkutustekijä Kerhomajan-Kirjaslammen ympäristöön Valkeakoski kehittää hyvinvointikeskustaa: hoiva-, virkistys-, luonto-, urheilu-, matkailu- ja elämyspalveluita. Vaikka kova väestötavoite toteutuisi, jää lähivirkistysaluetta 50 neliömetriä asukasta kohti. Puisto- ja ulkoilumetsät huomioiden vihreää ja virkistysaluetta on 360 neliötä per asukas. Suunnitelmassa Sointulan ja keskustan välillä kulkisi nykyisen maantien sijasta katu. Uusien kerrostalojen lisäksi Sointula saisi lisää pientalotontteja, jotka sijoittuisivat entisen puutarhan alueelle. Apiankadun kerrostaloalue voisi ehkä kasvaa Sointulan kylkeen. Metsä-Tietolan alue kävisi palveluiden alueeksi. Myös asuntorakentaminen olisi siinä mahdollista. Teknisen keskuksen tyhjenevää aluetta kaupunki tutkii nyt pientalo- tai kerrostalorakentamiskäyttöön. Kaava-alue on 9,4 neliökilometriä (940 hehtaaria). Alueella asuu vain 6 700 ihmistä. Alueen keskimääräinen väestöntiheys on 7,1 asukasta hehtaarilta. Tiiveimmällä alueella Lempääläntiellä asuu 70 asukasta hehtaarilla. Palvelukeskustassa keskimääräinen asukastiheys on 19,4 asukasta/ha. Valkeakoskella voi olla vuonna 2040 noin 26 100 asukasta.